Itämeren pääaltaan hapettomuus näkyi Suomenlahdella

Suomi, Viro ja Venäjä yhdistivät seurantatutkimustensa tiedot Suomenlahti 2014 -teemavuonna. Hapettoman veden kulkeutuminen pääaltaalta näkyi varsinkin läntisellä Suomenlahdella. Tutkijat odottavat mielenkiinnolla, millaisia vaikutuksia loppuvuodesta havaitulla suurella suolapulssilla on Itämereen.

Kotimaa
Myrskyä Pohjanmerellä lähellä Dagebuellia, Saksan rannikkoa.
Myrskyä Pohjanmerellä lähellä Dagebuellia, Saksan rannikkoa.Carsten Rehder / EPA

Suomi, Viro ja Venäjä toteuttivat viime vuonna ensimmäistä kertaa yhteisen seurantatutkimuksen Suomenlahden tilasta. Yhteisen Suomenlahti 2014 -teemavuoden puitteissa tutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Tutkimuksissa mitattiin muun muassa veden lämpötilaa, suolaisuutta, ravinteita sekä pohjaeläinten määriä.

Vertailtavuuden helpottamiseksi näytteitä otettiin samoina päivinä lähes sadalla näytteenottopisteellä. Seurannat tehtiin tammikuussa, touko-kesäkuussa, elokuussa ja loka-marraskuussa.

Johtava tutkija Kai Myrberg Suomen Ympäristökeskuksesta sanoo, että aineisto vahvisti aiempien seurantamatkojen tuloksia. Merkittävin havainto oli se, että Itämeren pääaltaan hapettomuudella on suuret vaikutukset Suomenlahden tilaan.

– Pääaltaan hapettomuus on iso asia myös Suomenlahden kannalta. Tutkimus osoitti myös sen, että tilanteen parantamiseksi toimia vaaditaan laajasti myös Suomenlahden ulkopuolella.

Hapettoman ja runsaasti fosforia sisältävän veden kulkeutuminen pääaltaasta näkyi varsinkin läntisellä ja keskisellä Suomenlahdella, jossa syvän veden happitilanne oli keväällä ja kesällä poikkeuksellisen huono. Myös fosforipitoisuus oli merkittävästi keskimääräistä korkeampi. Sinilevää havaittiinkin viime kesänä runsaasti läntisellä Suomenlahdella, johon vaikutti myös erittäin lämmin heinäkuu.

Itäisellä Suomenlahdella levätilanne oli parempi Venäjän vähentyneen kuormituksen vuoksi. Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli elokuussa selvästi pitkäaikaisia keskiarvoja pienempi koko itäisimmällä ja koillisella Suomenlahdella.

Positiivinen uutinen koko Itämeren kannalta on suuri suolapulssi, joka havaittiin viime vuoden lopulla. Yhtä suuri suolapulssi mitattiin kymmenkunta vuotta sitten. Pohjassa olevan vesimassan uusiutumisen kannalta suolapulssi on tärkeä, sillä kun vesi on riittävän suolaista ja raskasta, se syrjäyttää vanhan pohjalla olevan veden ja työntää sen edellä mukanaan. Suolapulssin vaikutuksia tarkkaillaan mielenkiinnolla myös Ympäristökeskuksessa.

– Tilapäisesti tilanne voi tosin huonontua Suomenlahdella, kun hapetonta vettä siirtyy pääaltaasta Suomenlahdelle. Pitkällä aikavälillä suolapulssi on kuitenkin Itämeren kannalta hyvä. Alustavan tiedon mukaan suolapulssi on edennyt vauhdikkaasti, mutta tarkempia tuloksia saadaan parin viikon päästä, toteaa Kai Myrberg.