1. yle.fi
  2. Uutiset

Suuri osa paikallisista lakkauttaisi Finnmarkin maahallinnon Pohjois-Norjassa

Suuri osa Pohjois-Norjan Finnmarkin alueen asukkaista lakkauttaisi edelleen Finnmarkin maahallinnon FeFo:n. FeFo omistaa ja hallinnoi Finnmarkin läänin maita ja luonnonvaroja. FeFo:n vastustus on kuitenkin laskenut vuoden 2006 tutkimuksesta.

Sápmi
Fefo-logo
FeFo

Norjan Finnmarkissa suuri osa asukkaista lakkauttaisi edelleen Finnmarkin maahallinnon FeFo:n.

Finnmarkilaisista 44 prosenttia lakkauttaisi FeFon.

Asia ilmeni Norut-tutkimuslaitoksen raportissa, joka esiteltiin perjantaina Alattiossa, Pohjois-Norjassa.

Asiaa tutkittiin viimeksi vuonna 2006. Silloin vastustajia oli 58 prosenttia vastanneista.

Finnmarkin maahallinto FeFo omistaa ja hallinnoi Finnmarkin läänin maita

FeFo eli Finnmarkseiendommen, saameksi Finnmárkkuopmodat, omistaa ja hallinnoi 95 prosenttia Finnmarkin läänin maista ja luonnonvaroista.

Vuonna 2005 asetettu Finnmarkin laki tunnustaa, että saamelaiset, kollektiivisesti ja yksittäisesti, maiden ja vesien vakiintuneen käytön kautta, ovat hankkineet oikeuden Finnmarkin maihin. Finnmarkin lain taustalla on Norjan vuonna 1990 ratifioima ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksien sopimus numero 169.

Finnmarkin laki siirsi noin 46 000 km² Pohjois-Norjan Finnmarkin läänin maata Finnmarkin asukkaiden omistukseen.

FeFo:n hallinnoima alue vastaa noin 96 prosenttia koko läänin alueesta. FeFo:n päätehtävänä on hallinnoida maankäyttöä läänin asukkaiden puolesta ja sen hallituksessa on tasapuolisesti niin saamelaisten kuin norjalaisten edustajiakin.

Finnmarkilaisista 44 prosenttia lakkauttaisi FeFo:n – Luku oli 58 prosenttia vuonna 2006

Norut-tutkimusinstituutin perjantaina julkistetun raportin mukuaan 44 prosenttia finnmarkilaisista lakkauttaisi FeFo:n.

Finnmarkin maahallinnon johtaja myöntää, että Finnmark-laki on kohdannut vastustusta.

– Huono kannatus ei tarkoita sitä, että tekisimme huonoa työtä. Se johtuu siitä painolastista, joka tuli perustamisemme aikaan, sanoo FeFo:n maahallinnon johtaja Jan Olli.

Norurin raportin kirjoittanut Else Grete Broderstad haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että vastustus on laskenut vuodesta 2006, jolloin 58 prosenttia vastusti FeFo:a.

– Alussa monet vastustivat FeFo:a, koska se huolehtisi saamelaisten oikeuksista. Nyt näyttää siltä, että FeFo:n kannatus on kasvamassa, Broderstad sanoo.

Myös saamelaiset pettyneitä

Finnmarkin lailla perustettiin maahallinto, jonka toiminnassa piti huomioida saamelaiskulttuuri.

Norjan saamelaiskäräjien sivuilla selostetaan, että Finnmarkin lain tavoitteena on erityisesti vahvistaa saamelaiskulttuuria, johon kuuluvat poronhoito, metsästys, yritystoiminta ja yhteiskunnallinen toiminta.

Norutin raportista selviää, että myös saamelaiset ovat pettyneitä FeFo:on.

Syynä on se, että saamelaiskulttuuri on ollut luultua pienemmässä roolissa.

– Ensimmäisinä päätöksinään maahallinto nosti metsästyksen hintaa. Päätös on ollut epäsuosittu. Päätös herätti ikävä kyllä todella paljon vastustusta sekä saamelaisyhteisössä että muualla Finnmarkissa, Norjan saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo sanoo.

Maahallinto aikoo tehdä töitä legitimiteettinsä parantamiseksi

Norutin raportti paljastaa, että teollisuusuuden toimijat, jotka ovat olleet tekemisissä FeFo:n kanssa, pitävät FeFo:n hallintoa osaavana.

– Tämä on positiivista. Ei kuitenkaan riitä, että teemme hyvin päivittäisen työmme. Meidän täytyy tehdä töitä legitimiteettimme parantamiseksi ihmisten silmissä. Meidän on oltavia taitavampia kertomaan mikä maahallinto on, millainen rooli sillä on ja mitä hyötyä siitä voi olla finnmarkkilaisille ja saamelaisyhteisölle, Olli sanoo.

Lähteet: Carl-Gøran Larsson / NRK Sápmi, FeFo, Norjan saamelaiskäräjät

Lue seuraavaksi