Honkasalo: Kotimainen elokuva on visuaalisesti muita pohjoismaita vahvempaa

Göteborgin elokuvajuhlien juryssä istunut ohjaaja kehuu kotimaisen elokuvan teknistä osaamista. Muilta pohjoismailta hän olisi halunnut nähdä rohkeampia elokuvia. He ovat paenneet voitti festivaalilla parhaan kuvauksen palkinnon.

kulttuuri
Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo
Pirjo HonkasaloYle

Tänään sunnuntaina päättyvillä Göteborgin elokuvajuhlilla nähtiin vuoden laajin kattaus pohjoismaista elokuvaa. Suomalaisia elokuvia festivaalilla oli mukana 16 kappaletta, joista osa yhteistuotantoja.

Festivaalin pääpalkinnon sai tanskalainen draamaelokuva I dina haender. Kilpasarjan ainoa suomalainen elokuva _He ovat paenneet _voitti parhaan kuvauksen palkinnon. Kuvaaja Pietari Peltolan työtä kiitettiin voimakkaaksi ja rohkeaksi unen ja todellisuuden kohtaamiseksi.

Tuomaristossa istunut elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo sanoo yllättyneensä pohjoismaisten elokuvien kesyydestä.

– Pohjoismaiset elokuvat ovat voittopuoleisesti perhekeskeistä psykologista draamaa. Elokuvakerronnallisesti ne olivat äärettömän varovaisia ja klassisia. Tässä mielessä Suomen edustaja oli ainoa, jossa oli vähän jotain potkua.

Honkasalo kertoo halunneensa juryn loppulausumaan toiveen rohkeampien elokuvien puolesta.

– Tuli sellainen anarkistinen olo, kun kaikki oli niin mysig ja söt. Mutta muiden pohjoismaiden tuomarit eivät sellaista lausumaa halunneet.

Alkuenergiaa ja rosoisuutta

Myös miljoonan Ruotsin kruunun arvoisen pääpalkinnon voittanut tanskalaiselokuva on tunteisiin vetoava elokuva ihmiskohtalosta.

– Psykologisessa draamassa ei tietenkään ole mitään vikaa, jos se on hyvin tehty. Yleensä ne ovat, mutta sen pitäisi ylittää jokin sellainen taso, että siinä olisi joku huikeus. Että näkisi, että on uskallettu, Honkasalo kommentoi yleisellä tasolla.

Kesyys näkyy hänen mukaansa pohjoismaisissa elokuvissa teknistä toteutusta myöten.

– Sen näkee siinäkin, miten elokuvat on valaistu. Muissa maissa ei ole uskallettu laittaa varjon varjoa mihinkään kuvaan. Kaiken pitää olla jotenkin siistiä.

Samaan hengenvetoon ohjaaja hämmästelee suomalaisen elokuvan visuaalista osaamista.

– Siinä me ollaan oltu kovalla tasolla kymmeniä vuosia, vaikka meidän budjetit ovat isojen maiden elokuviin verrattuna ihan olemattomia. Ehkä Suomessa edelleenkin on elokuvissa jotain sellaista alkuenergiaa ja rosoisuutta enemmän kuin muilla Pohjoismailla.

Visuaalisuus on kuitenkin vain yksi osa elokuvaa. Erityisesti elokuvien aiheissa olisi Honkasalon mukaan Suomessa paljon petrattavaa.

– Kyllä kannattaisi satsata käsikirjoituspuoleen. Meillä osataan kyllä tehdä elokuvia. Pitäisi vaan syntyä sellaisia käsikirjoituksia ja aiheita, jotka eivät olisi itsestäänselvyyksiä. Ettei jo viidessä ensimmäisessä minuutissa arvaisi, mitä tulee tapahtumaan.