1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Sähköverkon säävarmuuden parantaminen ajaa yhtiöt asiakkaiden kukkarolle

Sähköyhtiöt joutuvat parantamaan merkittävästi verkostojensa vikavarmuutta lähivuosina. Esimerkiksi Meri-Lapissa teiden varteen tai maan alle pitää siirtää tuhansia kilometrejä keskijännitelinjoja, jotta uuden sähkömarkkinalain vaatima varmuustaso saavutetaan. Tämä aiheuttaa nostopaineita siirtohintoihin.

Kuva: Tenergia

Vuonna 2013 uudistuneen sähkömarkkinalain mukaan puolet sähköyhtiöiden asiakkaista pitää saada säävarmojen linjojen piiriin vuoteen 2019 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähkökatkojen enimmäiskesto asemakaava-alueilla on kuusi tuntia ja haja-alueilla puolitoista vuorokautta.

Sähköyhtiöiltä tämä vaatii merkittäviä parannuksia sähköverkkoon. Erityisen ongelmallisia esimerkiksi Meri-Lapin maaseutukunnissa ovat pitkät keskijännitelinjat, jotka halkovat metsiä ja soita. Kun tykkylumi taivuttaa puita, sähköt naksahtavat poikki juuri 20 kilovoltin keskijännitejohdoista.

Meri-Lapissa toimivista sähköyhtiöistä laajin verkosto on Tornionlaakson sähköllä.

– Meillä on noin 1500 kilometriä 20 kilovoltin keskijännitelinjoja ja saman verran pienempijännitteisiä, kertoo toimitusjohtaja Heikki Hukkanen.

Edessä kahdet 20 miljoonan euron investoinnit

Tornionlaakson sähkölle verkoston parantaminen lain vaatimalle tasolle tietää suuria investointeja.

– Olemme laskeneet, että vuoteen 2019 mennessä rahaa menee noin 20 miljoonaa euroa ja saman verran lisää vuoteen 2028 mennessä, jolloin kaikki asiakkaat pitää saada säävarmempien verkkojen piiriin.

Myös muissa Meri-Lapin sähköyhtiöissä joudutaan kaivamaan kuluttajan kukkaroita. Esimerkiksi Keminmaassa investointitarpeeksi lasketaan kolme miljoonaa euroa. Toisessa laajassa maaseutukunnassa Simossa toimiva Rantakairan sähkö arvioi joutuvansa sijoittamaan parannustöihin noin 1,5 miljoonaa euroa.

– Vasta muutama kilometri 20 kilovoltin avojohdoista on siirretty teiden varsille, kertoo toimitusjohtaja Pasi Syrjälä.

Maakaapelointi vaihtoehto vain taajamissa

Käytännössä sähköverkoston parantaminen maaseudulla tarkoittaa juuri sitä, että linjat siirretään metsistä teiden varsille. Tielinjoilla tuuli vapauttaa helpommin langat lumesta. Lisäksi tielinja on jo itsessään leveä puuton käytävä, eikä maanomistajien palstoja tarvitse silpoa uusilla aukoilla.

Kaapeleiden vetäminen maahan tulee kysymykseen lähinnä taajamissa.

– Maakaapelointi on noin kolme kertaa kalliimpaa kuin avojohdon vetäminen. Lisäksi sekään ei ole ongelmaton: kaapeleita voidaan esimerkiksi katkoa, muistuttaa Tornionlaakson sähkön toimitusjohtaja Heikki Hukkanen.

– Ja jos ongelmia tulee, maakaapelien korjaaminen on reilusti hitaampaa ja kalliimpaa.

Sähkönkäyttäjälle parempi säävarmuus ja lyhyemmät katkot ovat hyvä uutinen. Todennäköinen kustannusten nousu sen sijaan ei ole. Niin Keminmaassa, Tornionlaaksossa kuin Rantakairan sähkössäkin arvioidaan, että paineet nostaa siirtohintoja lisääntyvät.

– Nostamisen tarve on noin 20-30 prosenttia, arvioi Rantakairan sähkön toimitusjohtaja Pasi Syrjälä.