Ani harva korjaa radontalon

Suomessa on ainakin 51 000 pientaloa, joissa radonpitoisuus ylittää turvallisena pidetyn rajan. Näistä taloista alle kymmenen prosenttia on korjattu.

Tutkimusten mukaan asunnon radonpitoisuus on sitä korkeampi, mitä kylmempi sää on. Kuva: Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Suurin osa radontaloista jää Suomessa korjaamatta. Säteilyturvakeskuksen tutkijan mukaan vasta noin 5 000 pientaloa on korjattu radonin vuoksi. Korjausten tekeminen on talon omistajan vastuulla. Tästä syystä hintava korjaus jää usein tekemättä.

Säteilyturvakeskuksen tutkijan Olli Holmgrenin mukaan tehokkain apu, radonimuri, maksaa 2 000–4 000 euroa.

– Se on suuri kynnys. Imurilla poistuu noin 60–90 prosenttia radonista. Radonia jää huoneistoon myös, jos ilmanvaihto toimii huonosti.

Radon on hajuton ja väritön kaasu, jonka arvioidaan aiheuttavan noin 300 keuhkosyöpää vuosittain. Säteilyturvakeskus arvioi, että noin puolet suomalaisten saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista.

Mittaustulosten pimitys voi viedä oikeuteen

Holmgrenin mukaan mittauksissa on selvinnyt, että Suomessa on ainakin 51 000 pientaloa, joissa huoneilman radonpitoisuus ylittää 400 becquereliä kuutiometrissä.  Mittauksia on tehty 1980-luvulta asti.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vanhojen talojen sisäilmassa radonia saa olla korkeintaan 400 becquereliä kuutiometriä kohden. Uusissa taloissa enimmäismäärä on korkeintaan 200 becquereliä.  Vuonna 2018 EU-direktiivi muuttaa rajan 300 becquereliin.

Olli Holmgrenin mukaan korkea radonpitoisuus voi vaikuttaa talon jälleenmyyntiarvoon. Ainakin on hyvä muistaa ilmoittaa, jos korkeista pitoisuuksista huolimatta on jätetty korjaukset tekemättä.

– Jos ei ilmoita, voi se olla pahimmillaan petos. Asunnon arvoon nähden summa ei ole suuri, mutta terveyteen sillä on vaikutusta. Oikeuteen asti on mennyt muutama tapaus, mutta niissä on ollut mukana muutakin kuin radon. Viime vuosina tapauksia on ollut Tuusulassa ja Kotkassa, kun lakimies on soitellut radoniin liittyen, Holmgren muistelee.

Valtaosa taloista mittaamatta

Suurimmassa osassa Suomen pientaloista ei ole edes tehty radonmittauksia. Säteilyturvakeskus on mitannut  113 000 pientaloasunnon radonpitoisuuden. Tämä on Holmgrenin mukaan noin kahdeksan prosenttia kaikista oma-, rivi- ja paritaloasunnoista.

– Päijät-Hämeessä, joka on pahinta aluetta, on mitattu 24 prosenttia pientaloista. Mittausten määrä vaihtelee paljon kunnasta toiseen.

Kerrostalojen mittaustilanne on Holmgrenin mukaan vielä heikompi. Tosin radon yltää usein vain alimpaan kerrokseen ja vaikuttaa asukkaisiin vain, jos alin asuinkerros on suoraan yhteydessä maaperään. Jos välissä on esimerkiksi kellari, ehtii radon yleensä haihtua ennen asuinkerroksia.

– Kerrostalojen maanvastaisissa asunnoissa radon on oikeastaan isompi ongelma kuin pientaloissa, koska kerrostalot on rakennettu tiiviimmiksi. Rinnetalot ovat ylivoimaisesti pahimpia.

Säteilyturvakeskus tarjoaa helmikuussa 200 nopeimmalle ilmaisen radonmittauksen Laitilassa, Humppilassa, Ruovedellä ja Enontekiöllä.

Holmbergin mukaan kampanja kohdistetaan näihin paikkakuntiin, koska niillä mittauksia on tehty vähän. Jo tehdyissä mittauksissa radonpitoisuudet ovat kuitenkin näissä kunnissa olleet korkeita.

– Humppilassa kahdeksassa prosentissa mitatuista taloista on yli tuhannen becquerelin keskiarvo.