Päiväkirja kertoo: Näin talvisodan paha perjantai moukaroi Raumaa

Talvisodan pommitukset koettelivat Satakuntaa kovalla kädellä tasan 75 vuotta sitten. Helmikuun 2. päivä 1940 nimettiin pahaksi perjantaiksi, sillä silloin pommitukset olivat tuhoisimpia. Rauman paloaseman varastosta löytynyt päiväkirja kertoo karun totuuden päivän tapahtumista.

Kotimaa
Päiväkirjamerkintöjä vuodelta 1940
Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan palolaitoksilla oli historiallisen kiireinen päivä 2.2.1940. Talvisodan pommitukset aiheuttivat suuria tuhoja Porin Mäntyluodon ja Rauman satamien alueilla. Pommeja satoi taivaalta paljon eikä kuolonuhreiltakaan vältytty.

– Tilanne oli kohtalokkaampi Porissa, jossa Rosenlewin sirpalesuoja sai täysosuman ja siellä kuoli toistakymmentä ihmistä. Kaupungin keskustaan suuntautuneissa pommituksissa kuoli myös paljon väkeä. Raumalla osumia saivat lähinnä rakennukset. Kuolonuhreja taisi olla vain yksi, kertoo palomies Mikko Puolitaival Raumalta.

Tapahtumat kirjattiin minuutti minuutilta

Mikko Puolitaipaleella ei ole omakohtaisia muistoja pahasta perjantaista, mutta hän löysi arvokasta tietoa päivän tapahtumista palolaitoksen arkistosta. Hyvin säilyneen päiväkirjan sivuille on kirjattu tapahtumat minuutti minuutilta.

Päiväkirjaan ehdittiin jo merkitä, että vaara ohi. Se kuitenkin yliviivattiin, kun tilanne muuttui.

Palomies Mikko Puolitaival

– Ensimmäinen ilmahälytys tuli kello 9.30 aamulla ja miehet kokoontuivat paloasemille. Hälytys ei johtanut toimenpiteisiin ja päiväkirjaan oli jo ehditty kirjata, että vaara ohi. Se kuitenkin yliviivattiin, kun tilanne muuttui, Puolitaipale kertoo.

Pommituksen laajuus paljastui pian puolenpäivän jälkeen. Sen jälkeen palokunta olikin täystyöllistetty.

– Kello 12.27 tuli ensimmäinen hälytys Rauman Naulamäkeen ja siitä se rumba sitten pyörähti käyntiin. Iltaan asti saivat palomiehet juosta sammuttamassa paloja.

ESA-moottoriruiskut apuna nykypäivänäkin

Vuoden 1940 päiväkirja paljastaa, että palokunnalta loppuivat välineet kesken tuhoisassa tilanteessa. Sammutusautojen lisäksi töissä käytettiin kuorma-autoja ja muuta varakalustoa.

– Hauskana yksityiskohtana huomasin, että silloin oli hälytetty apuun muun muassa ESA-moottoriruisku. Meillä on nykyäänkin käytössämme ESA-moottoriruiskuja, vaikka ne ovatkin vähän erilaisia, Mikko Puolitaipale kertoo.

Puolitaipaleen mukaan toimintatavat olisivat nykypäivänkin resursseilla hyvin samantapaisia kuin 75 vuotta sitten. Päiväkirjamerkinnät olisivat kuitenkin toisenlaisia.

– Tiedot tallennetaan nykyään jopa tarkemmin, mutta kaikki tehdään sähköisenä. Käsinkirjoitettu historia on päättynyt arkistoissamme siihen hetkeen, kun palokunnan oma hälytyskeskus lakkasi toimimasta.