Päivää, sanoo hyvä naapuri!

Ihminen, joka kokee naapurustossaan olevansa tervetullut, viihtyy ja tuntee olevansa turvassa. Ihmisten asumisturvallisuutta tutkinut Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja, hämeenlinnalainen Pentti Lemmetyinen tietää, että turvallisuudentunne asumisessa ei välttämättä synny valvontakameroista tai muista teknisistä laitteista.

Kotimaa
Suomen Settlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen
Kati Turtola / Yle

Vältteletkö hissimatkoja naapureiden kanssa? Tuijotatko tiukasti katua, kun seinän takana asuva kävelee vastaan? Kannattaisi alkaa kommunikoida naapurin kanssa. Se on helppo keino lisätä kaikkien viihtyisyyttä

Se, että sanotaan hyvää päivää tai hyvää huomenta, se on yllättävän merkityksellinen asia.

Pentti Lemmetyinen

– Se, että sanotaan hyvää päivää tai hyvää huomenta, se on yllättävän merkityksellinen asia. Täällä Hämeessä kun ollaan, niin sen kyllä tosi vaikeata, että keitä pitää tervehtiä ja koska ja milloin voin puuttua siihen, mitä naapurustossani näen, toteaa toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.

Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toimi puheenjohtajana Rikosseuraamusviraston Naapuriapua-työryhmässä, joka tutki kahden vuoden aikana suomalaisia asuinyhteisöjä ja hyvän naapuruston tunnusmerkkejä.

– Ihan minne tahansa menimmekin, oli se sitten maahanmuuttajayhteisö tai ikään kuin korkean sosiaalisen statuksen omaava yhteisö, niin kaikki sanoivat, että tärkeä juttu on se, että naapuri tervehtii, toteaa Lemmetyinen.

Hälytysjärjestelmät eivät tuo turvallisuudentunnetta

Ihminen, joka naapurustossaan saa olla oma itsensä ja saa apua, silloin kun on tarve, tuntee olonsa myös turvalliseksi. Pentti Lemmetyisen mukaan piikkilangat, vahtikoirat tai sähköiset hälytysjärjestelmät eivät välttämättä lisää turvallisuudentunnettamme.

Jos on oikein paljon teknikkaa apuna, niin se saattaa tuoda tunteen, että tässä on ihan oikeasti vaarallista asua.

Pentti Lemmetyinen

– Tosiasiassa voi olla jopa niin, että jos on oikein paljon teknikkaa apuna, niin se saattaa tuoda tunteen, että tässä on ihan oikeasti vaarallista asua, kun täytyy näin hirveästi suojautua, epäilee Lemmetyinen.

NIMBY-ilmiö kertoo pelokkuudesta outoutta kohtaan

Pentti Lemmetyinen kertoo esimerkiksi Helsingissä esiintyvästä ilmiöstä, jossa naapurusto on reagoinut vahvasti alueelleen rakennettavaan päihderiippuvaisille tarkoitettuun taloon.

– Ymmärrän toki, että kun vaikeasti päihdeongelmaisia ihmisiä kootaan ihan oikeasti kokonainen kerrostalollinen, niin siinä ilman muuta myös naapurustolle tulee ilmiöitä, jotka eivät välttämättä ole helppoja, sanoo Lemmetyinen.

Puhutaan niin sanotusta NIMBY-ilmiöstä, Not In My Backyard (ei minun takapihalleni). Pentti Lemmetyisen mukaan Suomen Setlementtiasunnot eivät kohtaa NIMBY-ilmiötä.

– Olemme yleensä tervetulleita asuinalueella. Asuntomme ovat sellaisia, joista ei päällepäin näy, keitä siellä asuu, miettii Lemmetyinen.

– NIMBY-ilmiö kertoo pelokkuudesta outoutta kohtaan. Se kertoo siitä, että omaa elinpiiriä ei haluta häritä sillä, että pitää kohdata ilmiö, joka ei ole ihan tuttu tai joka saattaa pelottaa tai ärsyttää, mietti Lemmetyinen.