Islanti selvisi pankkikriisistään omintakeisin keinoin

Islannin talous kasvaa kohisten, ja maassa vallitsee lähes täystyöllisyys. Toisin kuin muissa kriisimaissa, Islannissa pankit päästettiin kaatumaan vuonna 2008.

Ulkomaat
Reykjavik lokakuussa.
Reykjavik lokakuussa.Mikko Pihavaara / EPA

Islanti valitsi seitsemän vuotta sitten erilaisen tien pankkikriisinsä hoitamiseen kuin muut kriisimaat. Rahoitusvaikeuksiin ajautuneen pankkisektorin pelastaminen olisi tullut pienelle kansantaloudelle liian kalliiksi. Kymmenien miljardien velkoja ei maksettu, ja pankit päästettiin kaatumaan.

Myöhemmin kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Islannin valtion ei tarvitse maksaa yksityisten pankkien velkoja. Niinpä velat ovat vielä olemassa, mutta ne eivät kaatuneet veronmaksajien niskaan.

Seurasi kuitenkin talousromahdus, kruunun arvo heikkeni ja työttömyys nousi ennätyksiin. Mutta sitä ei kestänyt kauan.

Kun useimmat Euroopan maat rämpivät edelleen finanssikriisin jälkeensä jättämässä suossa, Islanti on noussut jaloilleen hämmästyttävän nopeasti. Talouskasvu on vaatimatonta, mutta vakaata muutaman prosentin vuositahdilla. Valtion budjetti on jo toista vuotta peräkkäin tasapainossa.

Työttömyys on neljässä prosentissa, mikä käytännössä lähentelee jo täystyöllisyyttä. Eikä Islanti ole edes tinkinyt hyvinvointivaltion palveluistaan, sanoo Suomen suurlähettiläs Valtteri Hirvonen Reykjavikista.

Turismi auttaa tilannetta

Islannin nouseminen jaloilleen perustuu paljolti siihen, että sen tärkeimmille elinkeinoille kalastukselle ja turismille on ollut kasvava kysyntä. Kalan kysyntä on kovaa, ja hinnat ovat pysytelleet korkealla.

Aiemmin matkailijoille kovin kalliista Islannista on tullut edullinen matkakohde. Turismi on kasvanut sitä vauhtia, että kohta sille pitää alkaa panna rajoja.

Finanssikriisistä lähtien matkailijoiden määrä on kasvanut 10 % vuodessa, ja luku ylitti viime vuonna jo miljoonan. Se on paljon 320 000 asukkaan maassa.

Islanti on hyödyntänyt tilanteen rakentamalla turismin tarvitsemaa infrastruktuuria. Massaturismista luonnolle aiheutuvia haittoja aiotaan rajoittaa niin sanotulla luontopassilla, muutaman kymmenen euron veroluonteisella maksulla, josta odotetaan päätöksiä lähiaikoina.