Metsäpurojen kunto huolettaa – moni valmis maksamaan itsekin kunnostamisesta

Metsäpurojen tilan parantamista pidetään tärkeänä, selviää metsähallituksen ja ympäristökeskuksen kyselytutkimuksesta. Koillismaalla moni olisi valmis talkoilemaankin purojen puolesta.

Kotimaa
Kuvassa puunrunko. Takana näkyy jokea ja vastarannan lehtimetsää.
Yle / Anssi Leppänen

Koillismaalaisten arvostusasteikolla kärkeen nousivat metsien puhdas ja raitis ilma sekä puhtaat vedet. Huomattava osa arvosti myös marjoja ja sieniä, maisemaa, metsän äänimaailmaa ja kaloja. Suuri osa oli kiinnostunut metsäpurojen ja niiden alajuoksun vesistöjen tilasta. Erityisesti toivottiin toimenpiteitä taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi.

Yleistä huolta vastaajissa herättivät metsäpurojen pohjan hiekoittumisen vaikutukset. Lähes puolet koki purojen tilan huonoksi. Lähes viidennes metsänomistajista kertoi kunnostaneensa puroja vapaaehtoisesti.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvittelemaan, että Koillismaalle perustettaisiin metsäpurojen kunnostus- ja hoito-ohjelma, jonka avulla parannettaisiin 200 huonoimmassa tilassa olevaa puroa. Ohjelman kustannuksiin osallistuisivat valtio ja toiminnanharjoittajat, mutta varoja kaivattaisiin myös kotitalouksilta.

Lähes 60 prosenttia vastaajista uskoi, että ohjelma voisi kohentaa metsäpurojen tilaa. Yli puolet oli myös valmis rahoittamaan ohjelmaa 15–21 eurolla vuodessa viiden vuoden ajan. Viidesosa kaikista vastaajista oli valmis osallistumaan Koillismaan metsäpurojen kunnostustalkoisiin.

Suurin osa puroista tarvitsee kunnostusta

Vain kaksi prosenttia Koillismaan puroista on säilynyt luonnontilaisina. Vain viidennes on niin hyvässä tilassa, että ne selviäisivät ilman kunnosta. Yleisimmin purot kärsivät metsäojitusten ja metsänpohjan muokkausten vapauttamista ravinteista ja sedimentistä.

Kysely lähetettiin 1 800 henkilölle ja vastauksia saatiin yli 700. Vastaajista 64 prosenttia oli metsänomistajia, joista yli puolella oli puroja omissa metsissään. Kaikista vastaajista hieman yli puolet oli naisia. Keski-ikä oli 54 vuotta.

Metsähallitus on kartoittanut Koillismaan purojen tilaa vuodesta 1998 lähtien. Tähän mennessä on arvioitu yli 1700 purokilometriä ja kaikkiaan 450 metsäpuroa. Kyselyn toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Metsähallitus osana Suomen Akatemian rahoittamaa ja Oulun yliopiston vetämää projektia.