Jos Kuopion jättitehdas toteutuu, kuitupuusta tulee kisa – mutta kyllä se riittää, laskee asiantuntija

Kotimaisen puun uskotaan riittävän Suomeen suunnitelluihin jätti-investointeihin. Asiantuntijan mukaan metsissä on vielä runsaasti puuta käyttämättä, mutta sitä tulisi saada paremmin markkinoille. Kuopioon suunniteltu sellutehdas tarvitsee yksin viisi miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.

Kotimaa
Puukaupan odotetaan vilkastuvan kevään aikana.
Raine Martikainen / Yle

Luonnonvarakeskuksen asiantuntija arvioi, että kotimaista puuta riittää tulevaisuudessa sekä Kuopioon suunnitellun havusellutehtaan että Äänekosken biotuotetehtaan tarpeisiin. Julkisuudessa on esitetty lausuntoja, joiden mukaan suomalaista havupuuta ei olisi kylliksi saatavilla molemmille jättihankkeille.

Erikoistutkija Riitta Hännisen mukaan tällä hetkellä Suomessa hakkuiden määrät ovat vain 74 prosenttia laskennallisista hakkuumahdollisuuksista. Vuonna 2013 kuitupuun hakkuumäärä oli 32,3 miljoonaa kuutiometriä. Tästä noin 24 miljoonaa kuutiota kertyi mänty- ja kuusikuitupuusta. Kuopioon suunniteltu sellutehdas käyttäisi pääasiassa kotimaista kuusta ja mäntyä.

– Metsissä on puuta vielä paljon ja se riittäisi uusiin investointeihin. Edellytyksenä tosin on, että metsien käyttöä tulisi tehostaa huomattavasti, jotta puuta saataisiin markkinoille.

Kuitupuun tarve kasvaa Suomessa kaikkien investointien myötä yli 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tarvetta lisäävät myös jo päätetyt investoinnit kuten Storan Enson Varkauden tehtaan koneen muuntaminen hienopaperikoneesta aaltopahville ja UPM:n Pietarsaaren ja Kymin sellutehtaat.

Metsien käyttöä tulisi tehostaa huomattavasti, jotta puuta saataisiin markkinoille.

Riitta Hänninen

Pelkästään Kuopioon suunnitellun tehtaan tarve on yhtiön oman arvion mukaan noin viisi miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.

Hännisen mukaan suurinvestoinnit vaativat myös muita toimenpiteitä. Pelkästään havukuitupuun hakkuu ei riitä kattamaan lisääntynyttä raaka-aineen tarvetta.

– Havusahapuun käyttö tulee avainasemaan. Mikäli sahausta voitaisiin nostaa merkittävästi, havutukin sahauksen sivutuotteet voisi tarjota lisäraaka-ainetta havusellun tuotantoon.

"Puuta riittää useampaankin tehtaaseen"

Myös Kuopioon sellutehdasta suunnitteleva Finnpulp-yhtiö uskoo vahvasti, että kotimainen raaka-aine riittää hyvin tehtaan tuotantoon.

Toimitusjohtaja Martti Fredrikson sanoo, että Suomen hyvä metsävaranto ja riittävä hakkuukertymä olivat syitä, jonka takia investointia lähdettiin alunperin suunnittelemaan.

– Suomessa on hakkuukertymää niin paljon, että se riittää hyvin tehtaaseen. Selvitykset antavat selvän vinkin, että puuta riittää useampaankin tehtaaseen tai ainakin kahteen, sanoo Fredrikson.

Toimitusjohtajan mukaan yhtiö olisi 100-prosenttisesti vientiyhtiö, joka vie tuotteita ennen kaikkea Aasiaan, mutta myös Eurooppaan.

Puun hinta tärkeässä osassa

Erikoistutkija Riitta Hännisen mukaan puun riittävyttäkin suurempi asia on puun hinta. Kaikista laskelmista huolimatta raakapuun käyttö ratkaistaan markkinoilla, jossa puun tarjonta riippuu eritoten hinnasta.

– Puuta tulee kyllä markkinoille, jos hinta on sopiva, sanoo Hänninen.

Arvioiden mukaan joitakin paperikoneita tullaan vielä sulkemaan, mikä pienentää osaltaan puunkäyttöä Suomessa.

Näin suurta hanketta ei voi kuvitella Suomessa ilman yhteiskunnan jonkinasteista tukea.

Martti Fredrikson

– Euroopassa on edelleen ylikapasiteettia paperin tuotannosta. Voi olla, että Suomessakin kapasiteetti vähenee ja se vähentäisi raakapuun käyttöä.

Hänninen huomauttaa, että investointeihin kelpaa kuitenkin muukin kuin kotimainen puu. Esimerkiksi Venäjän tilanteen tasaantuminen voi mahdollistaa sen, että raakapuuta tuotaisiin jatkossakin itänaapurista. Viime vuonna Venäjältä tuotiin 11 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Kisa kuitupuusta kovenee tulevaisuudessa, sillä puun energiakäytön kasvu vauhdittaa puun kysyntää.

Sellutehtaan rahoitus yhä haussa

Kuopioon suunniteltu sellutehdas työllistäisi arviolta suoraan 200 henkilöä, mutta välilliset työt mukaan laskettuna kokonaismäärä nousisi puoleentoista tuhanteen.

Suurin asia hankkeen onnistumisen kannalta on rahoitus, jota haetaan kotimaasta ja ulkomailta.

– Rahoitus on erittäin iso alue ja sitä työstetään. Tarkoitus pistää liiketoiminta pystyyn yksityisellä rahalla. Sijoittajien kanssa on keskusteltu globaalilla tasolla. Näin suurta hanketta ei voi kuvitella Suomessa myöskään ilman yhteiskunnan jonkinasteista tukea. Tärkeintä on saada valtion taholta samanlainen positiivinen henki, mitä Kuopiosta on saatu, Fredrikson sanoo.

Finnpulp Oy:n tarkoituksena on käynnistää ympäristövaikutusten arviointi tänä keväänä. Sen jälkeen yhtiö hakee ympäristölupaa. Sellutehdas sijoittuisi valmistuessaan Kuopion Sorsasaloon.