Tutkimus: Kova lenkkeily yhtä tappavaa kuin pelkkä sohvalla löhöily

Sopivin lenkkeilyrupeama on tutkijoiden mukaan 1-2 tuntia viikossa maltilliseen vauhtiin. Yli 11 km/h:n juoksuvauhtia pidetään jo liian kovana. Suomalaisasiantuntija pitää tanskalaistutkimuksen tulosta poikkeuksellisena.

terveys
Nuori nainen kävelee luonnossa.
Heli Mäkikauppila / Yle

Kova juoksuvauhti voi tappaa yhtä todennäköisesti kuin täydellinen liikkumattomuus, kertoo Tanskassa Frederiksbergin sairaalassa tehty tutkimus.

Tutkimuksessa selvisi, että kovaa vauhtia lenkkeilevillä oli lähes sama kuolleisuusriski kuin niillä, jotka eivät harrasta liikuntaa koskaan. Sen sijaan lenkkeilijöillä joilla oli hidas tai kohtalainen hölkkävauhti oli huomattavasti pienempi kuolleisuus.

Lenkkeilijöillä jotka juoksivat koviten oli peräti yhdeksän kertaa suurempi riski kuolla ennen aikojaan kuin niillä, jotka juoksivat hitaammin.

Turvallisin lenkkiannos on tutkijoiden mukaan 1-2 tuntia viikossa. Lenkki on hyvä juosta korkeintaan kolmesti viikossa maltillisella vauhdilla.

Vaarallisena vauhtina tutkijat pitävät keskimäärin yli 11 km/h juoksuvauhtia, turvallisena puolestaan korkeintaan 8 km/h vauhtia.

– Näyttää siltä, että liikuntasuoritukselle on olemassa yläraja, tiivistää tutkija ja lääketieteen tohtori Peter Schnohr tutkimustulosta.

Lääkärit tutkivat 1 000 hölkkääjän ja 4 000 liikuntaa harrastamattoman, mutta terveen henkilön kuolintapauksia 12 vuoden ajan. Lenkkeilijöiksi valittiin nuoria henkilöitä, joilla oli matala verenpaine ja painoindeksi ja jotka tupakoivat vähiten.

Tutkimus julkaistiin Journal of American College of Cardiology-tiedejulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisasiantuntija: Poikkeuksellinen tutkimustulos

UKK-instituutin johtaja ja vuosia suomalaisten huippu-urheilijoiden lääkärinä toiminut Tommi Vasankari pitää tutkimustulosta "selvästi erilaisena" kuin mitä aiheesta on totuttu viime vuosina lukemaan.

– Yleensä tutkimuksissa on piirretty terveyshyötyjen ja liikunnan intensiteetin välillä lineaarista käyrää: kun intensiteetti nousee niin liikunnan aiheuttamat terveyshyödyt lisääntyvät. Mutta tämä tutkimustulos osoittaa toista, Vasankari sanoo.

Vasankari kuitenkin pitää tutkimuksen lähtökohtia ongelmallisina.

– Tutkimuksen mukaan alhaisin kuolleisuus oli hölkääjillä, jotka juoksivat kolmesti viikossa 1-2 tuntia. Tällainen hölkkä on jo suomalaisen mittapuun mukaan intensiivistä. Tässä siis puhutaan jo intensiivisen ja vielä vauhdikkaamman juoksun vertaamisesta keskenään.

Vasankari kuitenkin myöntää, että intensiiviseen tai ylipitkään liikuntasuoritukseen liittyy aina riskejä.

– Esimerkiksi ex-tempore, lähde Lappiin hiihtämään -tyylinen liikunta on kova stressi tottumattomalle kropalle. Tai jos henkilö hiihtää Finlandia-hiihdon ja tuplaa tai triplaa vuoden hiihdetyt kilometrit yhden päivän aikana.

Vasankari muistuttaa, että juoksuvauhti pitää suhteuttaa peruskuntoon.

– Kuntojuoksija tuppaa juoksemaan omat harjoituslenkkinsä liian kovalla tasolla. Kuntojuoksijan perusharjoittelu saisi olla selkeästi peruskestävyystasolla. Joka lenkki ei saa olla survival-lenkki, Vasankari neuvoo.