Lastensuojelun yksittäinen epäonnistuminen voi käynnistää sosiaalisessa mediassa ajojahdin

Varsinkin sosiaalisessa mediassa keskustelu lastensuojelusta käy aika ajoin kovilla kierroksilla. Sosiaalialan ammattijärjestö Talentiassa ollaan huolestuneita ilmiöstä, jossa yksittäinen työntekijä voi joutua verkossa ajojahdin kohteeksi yksittäisen epäonnistumisen takia. Lastensuojelusta puhutaan verkossa entistä negatiivisemmin.

Kotimaa
Nainen käyttämässä tietokonetta.
Yle

Ammattijärjestö Talentiaan on tullut useita yhteydenottoja sosiaalialan työntekijöiltä liittyen lastensuojelusta käytävään keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Viime aikoina keskustelu on kääntynyt voimakkaasti negatiiviseksi; keskustelu pyörii epäkohtien, epäonnistumisten ja tragedioiden ympärillä, väittää Talentian viestintäsuunnittelija Heidi Schrooten.

– Lastensuojelutyössä mennään ihmisen yksityisimpään eli vanhemmuuteen, ja se herättää väistämättä kriittisiä ajatuksia. Sosiaalisessa mediassa jaetaan myös paljon pettyneiden asiakkaiden kertomia kokemuksia.

– Yksittäisistä epäonnistumisista lähtee aikamoinen some-mylly käyntiin, ja lastensuojelun epäkohdat voivat henkilöityä jopa yksittäiseen työntekijään. Siitä voi lähteä käyntiin työntekijän ajojahti, ja se voi olla työntekijälle aika ahdistava kokemus, Schrooten sanoo.

Schrooten varoittaa negatiivisen keskustelun seurauksista: riskinä on, että asiakkaat, jotka tarvitsisivat lastensuojelun apua, eivät uskalla sitä hakea.

Onnistumiset eivät ylitä some-kynnystä

Vaikka verkossa leviävät negatiiviset kokemukset ei suinkaan ole lastensuojelun koko totuus, pääsevät onnistumiset harvoin julkisuuteen – se ei kiinnosta somessa. Talentian viestintäsuunnittelija Heidi Schrooten kannustaa myös työntekijöitä avoimuuteen.

Lapsia ei todellakaan oteta huostaan väärin tehdyn makaronilaatikon takia. Se ei ole mielivaltaista toimintaa.

viestintäsuunnittelija Heidi Schrooten, Talentia ry

– Työntekijät ovat tulkinneet oman vaitiolo- ja salassapitovelvollisuutensa niin tiukasti, että he eivät uskalla puhua oikein mistään lastensuojeluun liittyvästä, ei edes yleisellä tasolla. Toivon, että työntekijät uskaltaisivat rohkeammin käyttää sananvapauttaan ja tuottaa faktoihin perustuvaa tietoa lastensuojelusta eli kertoa, mitä toimintaperiaatteet ovat, miten perheitä voidaan auttaa, ja että lapsia ei todellakaan oteta huostaan väärin tehdyn makaronilaatikon takia. Se ei ole mielivaltaista toimintaa, vaan sitä säätelee tiukat lait ja sitä tehdään isommalla porukalla kuin yhden ihmisen voimin.

Työntekijät vaikenevat – ja heitä myös vaiennetaan.

Heidi Schrooten

Toisaalta työnantajatkaan eivät aina tue avoimuutta. Talentialle on tullut tietoon tapauksia, joissa työntekijä on osallistunut julkiseen keskusteluun ja häntä on siitä jälkeenpäin rangaistu.

– Valitettavasti tietoon on tullut tällaisia tapauksia. Se on aika tehokas keino vaientaa myös kollegat, kun yksi ihminen saa huutia siitä, että on mennyt kertomaan tiukasta työtilanteesta tai siitä, että työ haluttaisiin tehdä paremmin, mutta käsiparit eivät riitä. Kun rivityöntekijän ja johdon näkemykset esimerkiksi resursseista eroavat, työntekijät vaikenevat – ja heitä myös vaiennetaan, Schrooten väittää.

Lapin yliopistossa on parhaillaan tekeillä tutkimus aiheesta. Siinä tutkitaan, kuinka yleistä vaientaminen on ja miten se ilmenee.

Työnantajan puututtava uhkailuun – ja annettava sananvapaus

Talentian viestintäsuunnittelija Heidi Schrootenin mukaan työturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa, että työnantaja puuttuu asiaan, jos työntekijä kokee uhkailua, vainoa tai häirintää paitsi työpaikalla myös netissä.

– Työnantajalla täytyy olla keinot puuttua asiaan ja tarjota tukea työntekijälle, vähintäänkin keskusteluapua ja apua työterveyden kautta. Lisäksi me suositellaan myös oikeudellista apua, jos siitä tulee rikosasia.

Ja mitä tulee työnantajan harjoittamaan vaientamiseen, sen Schrooten tyrmää täysin. Lähtökohta pitää hänen mukaansa olla se, että kaikilla työntekijöillä ja viranhaltijoilla on sananvapaus.

– Olisi kiinnostava joskus kuulla työnantajien vastaus, että millä perusteella sananvapautta on rajoitettu. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut viime aikaisissa ratkaisuissa myönteisen kannan työntekijöiden ja viranhaltijoiden sananvapauteen. Lisäksi sosiaalihuoltolakiin on tulossa uudistus, jossa pykälä velvoittaa työntekijän ilmoittamaan työyhteisössään, jos hän havaitsee sosiaalihuollossa epäkohdan tai sen uhkan. Ilmoituksen tehneeseen ei saa kohdistaa mitään rangaistustoimenpiteitä.

– Tämä on sellainen valopilkku tunnelin päässä, että jotain edistystä on tapahtumassa. Nähtäväksi tietysti jää, tuleeko tämä vaikuttamaan myös työnantajan suhtautumiseen siinä, saako työntekijä keskustella epäkohdista julkisuudessa.

Heidi Schrootenin viesti sosiaalialan työntekijöille on kuitenkin tämä:

– Rohkeasti sananvapautta käyttämään: asiallisesti, kiihkottomasti ja asiakkaan etu edellä!