Tansanian sähkökauppasähläys johti ministerieroihin ja syytesumaan

Tansanian valtion sähköyhtiön rahasotkujen selvittäminen on johtanut jo kahden ministerin ja oikeuskanslerin eroon. Moni merkittävä poliitikko ja virkamies on saamassa syytteitä asemansa väärinkäytöksistä

Ulkomaat
dar
Dar es Salaam on Tansanian talouselämän keskus.YLE/Onni Koivisto

Hallinnon perkaaminen alkoi, kun Tansanialle budjettitukea antavat maat ilmoittivat viime vuonna keskeyttävänsä Tansanialle myöntämänsä budjettituen maksamisen, kunnes valtio-omisteisen sähköyhtiön Tanescon ja yksityisen yrityksen välinen rahaliikenne on selvitetty.

Sulkutilin miljoonajahti

– Tässä selvitystyössä ei ole kysymys kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksistä sinänsä, vaan kahden yhtiön välinen kiista parinkymmenen vuoden takaa. Siinä on kyse sähkönostosopimuksesta ja sähkömaksuista, sanoo budjettitukea antavien maiden puheenjohtaja, Tansanian Suomen-suurlähettiläs Sinikka Antila.

1990-luvun kaupoista syntyneiden erimielisyyksiin liittyen varoja laitettiin sulkutilille noin 100 miljoonan euron arvosta. Väärinkäytösepäilyt liittyvät noiden varojen jakamiseen.

– Koska toinen osapuoli on valtion omistama yritys niin sille on myönnetty Tansanian julkisia varoja ja sen takia budjettituen antajat seuraavat tätä tarkkaan. Jos valtion yhtiöllä on vähemmän tuloja, valtio joutuu käyttämään enemmän tukea sen toimintaan.

Tansanian demokratia toimii?

Tansanian budjettituen suuruus on yhteensä noin 500 miljoonaa euroa, rahaa antavat Maailmanpankki, Afrikan kehityspankki, EU, Britannia, Irlanti, Japani, Kanada, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska. Suomen osuus tästä on 11 miljoonaa euroa.

– Yhteensä tämän vuoden tuesta on maksettu vain 15 prosenttia, koska haluamme että tämä selvitetään perin pohjin, Sinikka Antila sanoo.

Koko Tansanian budjetista budjettituen osuus on ”vain” viisi prosenttia, mutta sillä on saatu aikaan hallinnon julkinen läpivalaisu.

– Asian käsittely on saanut poikkeuksellisen laajaa julkisuutta täällä Tansaniassa, ja sehän on erittäin tärkeää koska kaikista tällaisista epäkohdista pitää keskustella, se kuuluu demokratiaan.

– Kun asiaa on käsiteltiin parlamentissa, kaikki keskustelut tulivat suorina lähetyksinä Tansanian televisiosta ja radiosta ja sitä kommentoitiin sosiaalisessa mediassa. Ihmiset olivat liimaantuneita televisioiden eteen kuppiloissa ja kahviloissa ja kuuntelivat keskustelua.

– Siinä keskustelussa ei ole säästetty kritiikiltä hallitusta eikä presidenttiäkään, Sinikka Antila kuvailee.

Hallituksen toimenpiteitä käsitellään meneillään olevalla parlamentin istuntojaksolla. Budjettitukimaat seuraavat mihin hallituksen, viranomaisten ja oikeuslaitoksen toimet sekä parlamenttikäsittely johtavat ennen kuin uusia maksatuspäätöksiä tehdään.

– Ja tässä me nimenomaan olemme halunneet että Tansanian omat elimet, etenkin kansanedustuslaitos käsittelee näitä asioita

Kääriäinen väärässä?

Kehitysapu ja sen toimivuus on noussut keskusteluun entisen Nairobin suurlähettilään, Matti Kääriäisen julkaistua kirjan Kehitysavun kirous. Kääriäisen mukaan kehitysavulla ei ole voitu parantaa hallintoa, vaan se pikemminkin rapauttaa vastaanottajamaita.

Yli 16 vuotta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa työskennellyt Sinikka Antila on toista mieltä.

– Usein korruptio ja köyhyys ovat yhteydessä toisiinsa ja nimenomaan kehitysyhteistyöllä ja kehityspolitiikalla pyritään myötävaikuttamaan siihen, niin kuin tässä meidän tapauksessa nyt budjettituella, että korruptiontorjunta otetaan vakavasti ja maa kehittyy.

– Näen muutosta parempaan joka päivä. Demokratia kehittyy ja Tansaniassakin lähes kaikki lapset nykyään pääsevät kouluun, lapsikuolleisuus on vähentynyt, infrastruktuuri kehittyy ja talous kasvaa.

– Mutta paljon on vielä työtä tehtävänä. Yksi keskeinen syy on väestönkasvu, Tansaniassakin väestö on nelinkertaistunut noin viidessäkymmenessä vuodessa, se asettaa valtavan haasteen kehitystyölle, Sinikka Antila muistuttaa.

Onko kehitysapu umpikujassa ? Aiheesta keskustellaan Ajankohtaisessa kakkosessa TV2 ti 3.2. klo 21.