Näkökulma: Drakma häämöttää, kun EKP ratkaisee Kreikan tulevaisuuden

Epäpoliittisena pysyttelevä Euroopan keskuspankki ei normaalisti koskisi viiden metrin kepilläkään Kreikan sisäpolitiikkaan. Nyt EKP joutuu kuitenkin ratkaisemaan, pysyykö Kreikka eurossa vai ei, kirjoittaa Yle Uutisten taloustoimittaja Tytti Sulander.

talous
Tytti Sulander
Tytti SulanderYle

Euroopan keskuspankin neuvoston odotetaan käsittelevän keskiviikon kokouksessaan Kreikan pankkien hätärahoitusta. Ennakkoon ei ole luvattu lehdistötilaisuuksia eikä tiedotteita, vaikka EKP:n päätökset käytännössä ratkaisevat, ajautuuko Kreikka pankkikriisiin ja ulos euroalueesta.

Poliittisen epävarmuuden ja Syrizan vaalivoiton aikaansaama miljardien talletuspako Kreikasta jatkuu edelleen.

Uutistoimisto Reutersin mukaan kolme neljästä Kreikan suurpankista on joutunut jo turvautumaan keskuspankin hätärahoitukseen. Rahaa on EKP:n hätärahastosta eli ELA:sta (Emergency Liquidity Assistance) nostettu ainakin kaksi miljardia euroa, jotta kreikkalaisasiakkaiden paniikissa nostamat talletukset saataisiin korvattua, eivätkä pankit ajautuisi maksukyvyttömyyteen.

Saksalaistietojen mukaan talletuspako kiihtyi jo viime vuoden lopulla, ja arvioiden mukaan kreikkalaispankeista olisi kadonnut tähän mennessä jo 7–8 miljardia euroa. Luvut ovat epävirallisia, koska pankit eivät ymmärrettävästi julkista tuoreita lukuja.

Todellinen tuomiopäivä on kreikkalaisille vasta tulossa, vieläpä tässä kuussa.

Tytti Sulander

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo, että Kreikan pankeista katoaa miljardeja joka viikko.

Saksalaisen talouslehden Handelsblattin mukaan talletuspako on ollut niin kiivasta, että esimerkiksi Ateenassa on pankkiautomaatteja täytetty kolme kertaa useammin kuin normaalisti.

Kreikkalaiset tyhjentävät tilejään, koska pelkäävät Kreikan euroeroa ja uuden delvavoidun drakman käyttöönottoa. Saksalaispankki Commerzbank on jo arvioinut, että uuden drakman arvoksi jäisi vain puolet nykyisestä eurosta – eli tallettajat menettäisivät puolet säästöistään, jos Kreikka eroaisi eurosta. Vienti toki elpyisi, mutta samalla tuontitavarat kallistuisivat dramaattisesti.

Eläminen vaikeutuisi entisestään. Siksi tavallinen kreikkalainen ei enää haluakaan pitää säästöjään pankeissa vaan käteisenä kotona, tai muiden euromaiden pankeissa.

Syrizan johtama Kreikka ei halua erota eurosta eikä euroryhmäkään halua Kreikkaa erottaa. Silti EKP:llä on edessään ongelma.

EU ja IMF ovat myöntäneet Kreikalle hätälainoja 240 miljardin euron edestä. Laina-avun ehto on ollut, että Kreikka noudattaa apupaketin ehtoja. Syriza on kuitenkin hakenut näyttävästi irtiottoa Kreikkaa kurjistavasta säästöohjelmasta eli laina-avun ehdoista. Keskuspankin ongelma siis on, voiko EKP enää rahoittaa Kreikkaa, jos maa ei noudata pelastusohjelman ehtoja.

Odotettavissa on, että EKP:n päätös on kaikkea muuta kuin epäpoliittinen.

Tytti Sulander

Epäpoliittinen vastaus on: ei. Eli EKP ei enää voi jatkaa kreikkalaispankkien hätärahoittamista, koska maa pyrkii irti apupaketin ehtona olevasta säästöohjelmasta. Ja EKP on osa apupaketin ehtojen noudattamista valvovaa troikkaa, yhdessä IMF:n ja euroryhmän kanssa.

Kokonaan toinen pohdinta alkaa sitten, jos kreikkalaispankkien hätärahoitus nyt evätään keskuspankissa. Pankit ajautuisivat nopeasti maksukyvyttömiksi, eikä Kreikan hallituksella olisi aluksi muuta vaihtoehtoa kuin toimia kuten Kypros maaliskuussa 2013 – eli sulkea pankit ja rajoittaa valuutan maastavientiä.

Saksalaisarvioiden mukaan aikaa tähän kuluisi kahdesta kolmeen viikkoa, ja samalla Kreikka valmistautuisi täysimittaiseen Grexitiin.

Euro hylättäisiin myös käytännössä ja edessä olisi Kreikan velkojen leikkuu. Setelit leimattaisiin uudelleen drakmoiksi, uutta rahaa alettaisiin painaa ja valuutta devalvoituisi eli menettäisi arvoaan reippaasti. Koko Kreikka olisi maksukyvyttömyyden tilassa ja sijaiskärsijöinä toimisivat myös muut euromaat, joiden vastuut Kreikan veloista realisoituisivat.

Siispä odotettavissa onkin, että EKP:n päätös on kaikkea muuta kuin epäpoliittinen. Kreikkaa ei päästetä – ainakaan vielä – eroon eurosta.

Todellinen tuomiopäivä on kreikkalaisille vasta tulossa, vieläpä tässä kuussa.

Kreikan nykyinen lainaohjelma päättyy virallisesti helmikuun 28. päivä eli Kalevalan päivänä. Viimeistään sen jälkeen on ratkaistava, millä Kreikan valtion tyhjä kassa täytetään.

Eikä nyt näkyvissä ole Sampoa, ei Seppo Ilmarista.

Tytti Sulander
Kirjoittaja on Yle Uutisten taloustoimittaja