1. yle.fi
  2. Uutiset

Sotaveteraanit pettyivät Kroatian ja Serbian kansanmurhatuomioon

YK:n alaisen tuomioistumen käsittelyssä puitiin Kroatian itsenäistymissodan raakoja tapahtumia. Maiden väliset suhteet ovat parantuneet, mutta sotarikosten oikeuskäsittelyt ovat edenneet hitaasti.

Ulkomaat
Mies nojaa päätä käteensä.
Sotaveteraanit eivät kätkeneet harmistustaan.Reuters-TV

YK:n alainen Haagin kansainvälinen tuomioistuin pani osaltaan torstaina pisteen Serbian ja Kroatian kiistoille, jotka liittyivät maiden välisiin sotatoimiin Jugoslavian hajoamissodissa1990-luvun alussa.

ICJ-tuomioistuimen mukaan kumpikaan osapuoli ei syyllistynyt kansanmurhaan, vaikka raakuuksia ja rikoksia tapahtui sodassa kummankin taholta.

Oikeuden käsittelemät sotatapahtumat ovat Euroopan julminta historiaa sitten toisen maailman sodan.

Kroatian itsenäistymissodassa vuosina 1991-1995 noin 20 000 ihmistä sai surmansa ja miljoonat joutuivat pakenemaan kodeistaan.

Tutkittavana raakoja sotarikoksia

Oikeuskäsittely sai alkunsa 16 vuotta sitten, kun Kroatian hallitus haastoi Serbian oikeuteen vuonna 1999. Kroatia esitti oikeudelle, että Suur-Serbian aatetta kannattaneen presidentti Slobodan Milosevicin johtamat serbit olivat syyllistyneet kansanmurhaan Vukovarin kaupungissa ja muualla Kroatiassa sodan alkupuolella.

Jugoslavian armeija ja serbikapinalliset piirittivät Vukovaria kolmen kuukauden ajan vuonna 1991. Yli 20 000 ihmistä joutui pakenemaan. Ainakin 300 katosi ja sebitaistelijoiden on uskottu surmanneen heidät.

Kata Lozancic
Vukovarin asukas Kata Lozancic.Reuters-TV

– Kokonainen kaupunki tuhottiin. Täällä oli vankileirejä, kaupunki ja sen ympäristö ovat täynnä entisiä leirien paikkoja, joissa ihmisiä pidettiin ja kidutettiin ja kuljetettiin rajan yli Serbiaan, Vukovarin asukas Kata Lozancic kuvasi uutistoimisto Reutersille.

Kroatian mukaan Serbian pyrkimyksenä oli tuhota Slavonian ja Dalmatian alueen kaupunkeja ja karkottaa niiden siviiliasukkaat. Kroatialaisia pakkosiirrettiin, surmattiin, kidutettiin ja pidätettiin laittomasti, Kroatia eritteli.

Kroatian mielestä Serbia syyllistyi kansanmurhaan, koska serbijohdon saattoi katsoa olleen suoraan vastuussa armeijastaan, tiedusteluviranomaisistaan ja erilaisista puolisotilaallisista joukoista, jotka taistelivat Kroatian alueella.

Muutamaa vuotta myöhemmin Serbia puolestaan haastoi vastatoimena Kroatian oikeuteen Kroatian vastahyökkäyksestä Operaatio Myrskystä. Vuonna 1995 tapahtunut hyökkäys merkitsi Serbian mukaan etnisten serbien kansanmurhaa. Se pakotti 200 000 serbiä pakoon Kroatiasta, kun Kroatia pyrki valtaamaan takaisin maa-alueitaan Krajinan alueella.

Serbia yritti osoittaa, että Kroatian edesmennyt presidentti Franjo Tudjman pyrki määrätietoisesti toteuttamaan kansanmurhan. Todisteena tästä Serbia esitti muun muassa Tudjmanin rasistisina pidettyjä näkemyksiä serbeistä.

Operaatio Myrskyn jälkeen etnisten serbien osuus Kroatian väestöstä putosi 12 prosentista 4 prosenttiin.

Kroatia on penännyt oikeustaistelussa Serbialta vahingonkorvauksia, sotarikoksiin syyllistyneiden rankaisemista ja kirkoista ja museoista ryöstellyn kulttuuriomaisuuden palauttamista.

Kiistakumppanit: Uusi, parempi aika koittaa

Serbian ja Kroatian väliset suhteet ovat kohentuneet hitaasti sodan jälkeen. Pari vuotta sitten ne ottivat uudelleen takapakkia.

Vuonna 2012 Serbiaa raivostutti, että Operaatio Myrskyä johtanut kroatialaiskomentaja Ante Gotovina vapautui syytteistä entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimessa.

Tiistaina maiden johtajat olivat pettyneitä, mutta he vakuuttivat, että uusi tuomio merkitsisi yhden vaiheen jäämistä historiaan kaksikon suhteissa. Oikeuden päätökset ovat sitovia eikä niistä voi valittaa.

– Tämä merkitsee yhden menneisyyden sivun päättymistä. Aloitamme uuden valoisampaa ja parempaa tulevaisuutta koskevan sivun, Serbian oikeusministeri Nikola Selakovic sanoi toimittajille Haagissa tiistaina.

Kroatian ulkoministeri Vesna Pusic oli samoilla linjoilla.

– Toivon, että voimme siirtyä parempaan ja turvallisempaan aikaan tässä osassa Eurooppaa, hän totesi.

Sotaveteraanit eivät kätkeneet harmistustaan.

– Tottakai olemme pettyneitä. Erityisesti me, jotka olimme lapsia sodan aikana. Menetin veljeni sodassa, kroatialainen veteraani Pavo Jazvic sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Miehiä odottamassa oikeuden päätöstä.
Reuters-TV

Kroatian oikeusministeri Orsat Miljenic totesi hiljattain, että Kroatian tavoitteena oli tuoda julki, mitä sodassa todella tapahtui ja minkälaisten vihamielisyyksien kohteeksi Kroatia joutui.

Julkisuudessa hanketta on arvioitu alkujaan poliittisesti värittyneeksi ja rahanhaaskaukseksi. Tutkinta asianajaja-armeijan palkkioineen maksoi osapuolille miljoonia euroja.

Asiantuntijoiden mukaan kulissien takana kumpikin osapuoli on halunnut jo pitkään haudata sotakirveen. Kroatia on muun muassa auttanut Serbiaa EU-jäsenhakemuksessa.

Kansanmurha vaikea todistaa

Tiistainen päätös oli odotettu, koska toinen YK:n alainen oikeusistuin, myös Haagissa toimiva entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuin, ei ole tähän mennessä tuominnut yhtäkään serbiä tai kroaattia Serbian tai Kroatian alueella toteutetusta kansanmurhasta.

Päätös toi esiin myös kansanmurhan todistamisen vaikeuden ja korkean näyttökynnyksen. Oikeuden mukaan todisteita ei ollut riittävästi harkitun ja suunnitellun kansanmurhan todentamiseksi.

– Etnisen puhdistuksen toimet saattavat olla osa kansanmurhasuunnitelmaa, mutta vain jos pyrkimyksenä on fyysisesti tuhota kohderyhmä, oikeuden tuomari Peter Tomka sanoi.

Tähän asti kansainvälisissä oikeuslaitoksissa on langetettu yksi kansanmurhatuomio entisen Jugoslavian hajoamissodissa.

Jugoslavian sotia selvittävä tuomioistuin on todennut, että Bosnian Srebrenicassa tapahtui kansanmurha vuonna 1995, kun Bosnian serbiarmeija surmasi yli 8 000 Bosnian muslimimiestä ja -poikaa.

Vuonna 2007 ICJ-tuomioistuin totesi, että Serbia ei ollut vastuussa Bosnian kansanmurhasta mutta että Serbia oli silti rikkonut kansanmurhat kieltävää YK-sopimusta, koska se ei ollut kyennyt estämään Srebrenican tapahtumia.

Viime kesänä hollantilainen oikeusistuin totesi, että Hollannin valtio oli vastuussa yli 300 Srebrenican verilöylyn uhrin kuolemasta. Piiritetty Srebrenica oli ollut YK:n suojeluksessa. Hollantilaisista rauhanturvaajista koostunut 400-henkinen YK-joukko oli kuitenkin luovuttanut suojissaan olleet bosnialaiset miehet ja pojat serbijoukoille.

Serbijohtaja Milosevic ehdittiin saada syytteeseen kansanmurhasta Haagissa, mutta hän kuoli ennen kuin oikeudenkäynti eteni tuomioon saakka.

Kroatia oli vedonnut ennen tiistaista päätöstä ICJ-tuomioistuimeen, jotta tämä luopuisi kansanmurhan kapeasta tulkinnasta. Muuten siitä uhkaisi muodostua merkityksetön tuomioistuin, Kroatia varoitti.

Lähteet: Reuters, AP, AFP

Lue seuraavaksi