Ulkoasiainvaliokunta: "Lisää kehy-rahaa yrityksille"

Suomi ei ole pitänyt YK:lle ja EU:lle antamaansa sitoumusta saavuttaa kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin taso. Tästä huolimatta ulkoasiainvaliokunnan selvän enemmistön mielestä rahaa käytetään kehitysyhteistyöhön joko sopivasti tai jopa liikaa. Ajankohtaisen kakkosen tekemän kyselyn mukaan valiokunnan jäsenet olisivat kuitenkin valmiita lisäämään rahoitusta pk-yritysten kehitysyhteistyötoimintaan.

Ajankohtainen kakkonen
Ajankohtainen kakkonen, kehitysapu, kehitysyhteistyö
Ajankohtaisessa kakkosessa keskustellaan kehitysyhteistyön kriisistä, mukana mm. suurlähettiläs Matti Kääriäinen, Heidi Hautala ja Wilson Kirwa. Yle

Ajankohtaisen kakkosen kehitysyhteistyökyselyyn vastasivat kaikki eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan seitsemäntoista kansanedustajaa.

Valiokunnassa eivät ole mukana kristillisdemokraatit, vasenryhmä ja muutos 2011.

Valtion kehitysyhteistyömenot ovat tänä vuonna kokonaisuudessaan noin miljardi euroa, joka vastaa tämänhetkisten ennusteiden mukaan 0,48 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaisesti kehitysyhteistyömenoihin on budjetoitu 785 miljoonaa euroa.

785 miljoonaa on liikaa!

Ulkoasiainvaliokunnan perussuomalaisten jäsenten Maria Lohelan, Tom Packalénin ja Timo Soinin mielestä tämä on liikaa.

– Se on liian paljon, koska kehitysavun maksaminen ei kuulu valtion ydintehtäviin etenkään taloudellisesti vaikeina aikoina. Kehitysapu on otettava merkittävänä säästökohteena, sanoo Maria Lohela (ps.).

Toisin kuin muut kokoomuslaiset myös Ben Zyskowicz pitää kehitysyhteistyömäärärahaa liian suurena.

– Näinä aikoina joudumme pienentämään valtion menoja aivan kaikesta. Lisäksi todelliset asiantuntijat ovat viime aikoina paljastaneet, kuinka paljon varsinkin kahdenvälisestä avusta menee vääriin tarkoituksiin, toteaa Ben Zyskowicz (kok.).

Nykytaso on sopiva

Kokoomuslaiset Pertti Salolainen, Timo Heinonen ja Ilkka Kanerva pitävät nykyistä kehitysyhteistyömäärärahan tasoa sopivana. Samaa mieltä ovat myös demareitten Saara Karhu, Johannes Koskinen ja Jutta Urpilainen ja keskustan Katri Komi ja Juha Sipilä.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista lisätä kehitysyhteistyömenoja. Kun säästöjä joudutaan tekemään muualle, niin myös tämä momentti täytyy olla mahdollinen, sanoo Timo Heinonen (kok.).

– Nykytaso on tasapainoinen kompromissi, jossa Suomen pitkä linja kestävän kehityksen edistäjänä jatkuu. Nyt pitäisi pikemminkin varmistaa, että voimme parantaa kehitysyhteistyön laatua, sanoo Jutta Urpilainen (sd.).

– Tietysti jos Suomen asioita olisi hoidettu paremmin ja toimintakykyisemmällä hallituksella, leikkausten tarve ei välttämättä olisi nykyisenlainen, toteaa Katri Komi (kesk.).

Rahakakku on liian pieni!

Ilkka Kantolan (sd.), Aila Paloniemen (kesk.), Annika Lapintien (vas.) ja Pekka Haaviston (vihr.) mielestä alle 800 miljoonaa euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön on liian vähän.

– Se on liian vähän, jos aiomme täyttää kansainvälisen sitoumuksemme eli saavuttaa 0,7 prosentin tason bruttokansantulosta jollakin aikavälillä. Se piti saavuttaa jo tänä vuonna, mutta se on nyt mahdotonta, toteaa Aila Paloniemi (kesk.).

– Mielestäni on tärkeää, että Suomi kasvattaisi tasaisesti kehitysyhteistyöbudjettiaan kohti 0,7 prosentin tavoitetta. Tällöin kuuluisimme oikeaan maaryhmään Pohjoismaiden, Englannin, Hollannin ja Luxemburgin kanssa, sanoo Pekka Haavisto (vihr.).

Kansalaisjärjestöt suurennuslasin alle

Tänä vuonna kansalaisjärjestöille on budjetoitu kehitysyhteistyöhön 114 miljoonaa euroa. Sen osuus kaikista kehitysyhteistyömenoista on arviolta 11,3 prosenttia.

Keskustalaiset Katri Komi, Aila Paloniemi ja Juha Sipilä eivät antaisi lisää rahaa kansalaisjärjestöille kehitysyhteistyöhön. Samaa mieltä ovat myös perussuomalaiset Maria Lohela, Tom Pacalen ja Timo Soini ja kokoomuksen Ben Zyskowicz.

– Kansalaisjärjestöillä on merkittävä panos kehitysavun toteutuksessa, mutta en näe erityistä syytä niiden rahoitusosuuden kasvattamiseen. Yhteistyötä tehdään tietääkseni jo nykyisellään noin 300 järjestön kanssa lähes 100 maassa ja hankkeita on yli 900. Ainakaan toimijoiden määrää ei tule lisätä, sanoo Katri Komi (kesk.).

– Mitä vähemmän hallintoa, mitä vähemmän byrokratiaa, mitä vähemmän väliportaita, sitä parempi. Kansalaisjärjestöjen rooli on kehitysyhteistyössä tärkeä, mutta valtion menoja ei pidä lisätä. Nykyisistä määrärahoista heille toki voisi suunnata enemmän rahaa, toteaa Maria Lohela (ps.).

Ulkoasiainvaliokunnan jäsenistä yhdeksän olisi valmis antamaan lisää rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.

– On tärkeää, että myös uudet kansalaisjärjestöt huomioidaan. Esimerkiksi monilla maahanmuuttajilla on jo kehitysyhteistoimintaa omaan entiseen kotimaahansa ja myös näiden järjestöjen pitää päästä kansalaisjärjestöyhteistyöhön mukaan, sanoo Pekka Haavisto (vihr.).

Bisnes mukaan kehitysapuun

Valtio tukee yritysten kehitysliiketoimintaa monella tapaa. Esimerkiksi suurin yksityissektorin tukimuoto on teollisen yhteistyön rahasto Finnfund. Ensisijaisesti pk-yrityksille on suunnattu Finnpartneship-ohjelma. Vuodenvaiheessa käynnisty uusi UM:n ja Tekesin kehitysinnovaatio-ohjelma BEAM (Business With Impact).

Ulkoasiainvaliokunta on lähes yksimielinen, että valtion pitää antaa pk-yrityksille lisää rahaa kehitysliiketoimintaan. Ainoastaan ruotsalaisten Jörn Donner tyrmää ajatuksen ja kokoomuksen Ben Zyskowicz jättää kysymyksen auki.

– Kehitysmaissa tarvitaan satoja miljoonia säällisiä työpaikkoja, jos esimerkiksi nyt työtä vailla olevat ja työmarkkinoille tulevat nuoret aiotaan työllistää. Työttömyys lisää näköalattomuutta ja syventää köyhyyttä ja on valitettavasti kasvualusta radikalisoitumiselle, sanoo Aila Paloniemi (kesk.).

– Suomessa on paljon sellaista osaamista joka voisi pysyvämmin auttaa kohdemaita esimerkiksi metsä-, vesi-, ja koulutussektorilla, mutta myös uuden teknologian parissa mm. aurinkoteknologiassa, sanoo Timo Heinonen (kok.).

– Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava ja liiallista hyväuskoisuutta vähennettävä. Tarvitaan linjakkaampaa työtä korruptiota vastaan. Hyvän hallinnon ja oikeusvaltion kriteereitä on noudatettava tiukemmin, sanoo Johannes Koskinen (sd.).

– Kaupallisen toiminan ja kehitysyhteistyön sekoittaminen toisiinsa ei minusta sovi. Yksistään jo moraaliselta kannalta, sanoo Jörn Donner (r.).

Onko kehitysapu umpikujassa ? Aiheesta keskustellaan Ajankohtaisessa kakkosessa TV2 ti 3.2. klo 21.