Myös pyöveli oli ihminen - Anneli Kanto kirjoittaa ihmisen historiaa

Myös pyöveli oli ihminen. Sellainen oivallus tuli kirjailija Anneli Kannon päähän parikymmentä vuotta sitten. Nyt Kanto on juuri saanut valmiiksi uusimman romaaninsa, jonka päähenkilö on pyöveli. Kanto kirjoittaa inhimillistä historiaa isosta aiheesta.

Kotimaa
Kirjailija Anneli Kanto.
Kirjailija Anneli Kanto.YLE / Jorma Tuominen

Tamperelainen kirjailija Anneli Kanto on saanut juuri uunista kolmannen historiallisen romaaninsa. Pyövelin tarina on valmis. Toisin kuin luulisi, hetki ei ole kirjailijalle pelkästään riemastuttava.

– Tämä on oikeastaan ahdistava hetki. Siinä se nyt on, enkä voi sille enää mitään. Tässä vaiheessa ei yhtään pysty itse arvioimaan, onko kirjoittanut hyvin vai huonosti. Mutta kyllä se tästä ohi menee, naurahtaa Anneli Kanto.

Pyöveli jatkaa samaa teemaa kuin Kannon ensimmäinen historiaromaani Piru, kreivi, noita ja näyttelijä. Tarinat sisältävät 1600-1700-lukujen rangaistushistoriaa, johon Kanto tutustui ja kiinnostui jo 1990-luvulla.

Hyvä tavaton, pyövelitkin olivat ihmisiä.

Anneli Kanto, kirjailija

– En varsinaisesti pidä itseäni verenhimoisena, mutta olin 90-luvun alussa Saksassa ja silmiini osui kirja pyövelien historiasta. Silloin ensimmäisen kerran havahduin, että hyvä tavaton, pyövelitkin olivat ihmisiä. Rupesin miettimään, miten he pystyivät tekemään sellaista työtä ja miten se heihin vaikutti, kertoo Anneli Kanto.

Suomessa pyöveleitä on tutkittu erittäin vähän, joten lähdeaineistoa piti hakea Euroopan pyöveleistä sekä suomalaisista noitavainoista. Kirjailija kiittelee taustamateriaaliavusta kahta tutkijaa: Mikko Moilasta ja Veli-Pekka Toropaista, jotka sattumoisin tutkivat pyöveleitä juuri samaan aikaan, kun Anneli Kanto oli lisätiedon tarpeessa.

– He auttoivat todella paljon. Alkuperäismateriaaleista hakeminen on valtavan työn takana, joten ei voi kuin nostaa hattua tutkijoille, sanoo Kanto.

Pohjanmaa päänäyttämönä

Pyövelin tarina sijoittuu pääasiassa Pohjanmaalle. Tapahtumissa liikutaan ainakin Vaasassa ja Uudessakaarlepyyssä. Anneli Kanto sanoo sijoittavansa tekstinsä mielellään alueelle, jonka hän tuntee. Hänen juurensa ovat nimittäin vahvasti Etelä-Pohjanmaalla.

Anneli Kannon historiallinen romaani Pyöveli
Elina Niemistö / Yle

– Tunnen Pohjanmaan henkisen maaston, sillä isä on Ilmajoen Tuomikylästä ja äiti Jalasjärveltä. Lapsuuden kesät olen viettänyt Ilmajoella, kertoo Kanto.

Pyöveli oli myös sikäli luonteva sijoittaa Pohjanmaalle, sillä Suomen noitavainot käytiin pääasiassa Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla.

Pohjanmaan lisäksi Kanto tuntee myös historian. Tarina sisältää aitoa historiaa ja myös ihan oikeita historian henkilöitä. Lisäksi Kanto hakee tekstiinsä ja henkilöhahmoilleen aitoa "vanhaa kieltä".

– Luen paljon aikalaistekstejä ja haen sitä kautta. Emme me tietenkään tiedä, miten ihmiset silloin puhuivat. He ovat puhuneet ehkä kummallista kieltä, jota ei edes ymmärrettäisi. Eli ei se ihan oikeaoppista voi olla, mutta pyrin siihen, että ihmiset kuulostavat aidoille, pohtii Kanto.

Ja kirjailijallahan on aina vapaus kuvitella loput.

Tarinat pitää kertoa uudelleen

Kanto iloitsee, että historian tutkimuksessa on tultu uuteen vaiheeseen. Sellaiseen, jossa tutkitaan nimenomaan mikrotason historiaa, tavallisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan.

On kauhean kiva kirjoittaa lapsista, jotka haluavat koiranpennun, kun on kirjoittanut pyövelistä, joka katkoo ihmisten päitä.

Anneli Kanto, kirjailija

– Tutkimukset eivät ole enää yleviä yleistyksiä, vaan ilmiöitä, joita on ehkä ennen pidetty arvottomina. Meitä kiinnostaa inhimillinen näkökulma, minkälaisia ihmisiä historiassa on ollut, mitä he ovat ajatelleet ja konkreettisesti tehneet.

– Ajattelen myös, että jonkun pitää muistaa. Tarinat pitää kertoa uudestaan ja uudestaan uusille ihmisille.

Hänellä itselläänkin on vielä paljon tarinoita kerrottavana. Päässä muhivat jo seuraavat teokset, jotka ainakin tämän hetken suunnitelmissa sijoittuvat niin ikään Pohjanmaalle. Saattaa siis syntyä vielä varsinainen Pohjanmaa-trilogia.

Eikä Anneli Kanto kirjoita pelkästään historiaromaaneja, vaan edelleen myös tv-draamaa ja lastenkirjojakin.

– Lastenkirjat soveltuvat hyvin isojen töitten väliin. Niihin paneutuu yhtä lailla, mutta ne ovat lyhyitä ja iloisia. On kauhean kiva kirjoittaa lapsista, jotka haluavat koiranpennun sen jälkeen, kun on kirjoittanut pyövelistä joka katkoo ihmisten päitä.