Rehtorit yliopistojen määrän puolittamisesta: Ei se määrä, vaan laatu ja erikoistuminen

Teknologiateollisuus ry ehdotti tiistaina, että yliopistojen määrää pitäisi karsia puolella nykyisestä ja vastaisuudessa opetusta antaisivat vain huippuyksiköt. Myös yliopistojen maakuntamalli tulisi järjestön mukaan purkaa. Rehtorien mukaan yliopistokeskustelussa pitäisi keskittyä pikemminkin opinahjojen laatuun ja erikoistumiseen, kuin niiden sijaintiin ja määrään.

tiede
Turun yliopiston hallintorakennuksen seinässä lukee teksti: "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle".
Turun yliopiston hallintorakennuksen seinässä lukee teksti: "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle".Pekka Sakki / Lehtikuva

Teknologiateollisuuden etujärjestö sulkisi puolet nykyisistä neljätoista yliopistoista. Järjestön mukaan yliopistojen määrän vähentäminen purkaisi päällekkäistä hallintoa ja vapauttaisi rahoitusta ja työvoimaa jäljelle jäävien yliopistojen kehittämiseen.

Teknologiateollisuuden mukaan nykyinen yliopistojen maakuntamalli tulisi purkaa ja uudet huippuyksiköt palvelisivat paremmin elinkeinoelämää, tutkimusta ja sivistystä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorin Anneli Paulin mukaan jo ajatus siitä, että on olemassa maakuntayliopistoja ja ei-maakuntayliopistoja on lähtökohtaisesti väärä.

– Lappeenrantaan tulevista opiskelijoista 75 prosenttia on alueen työssäkäyntialueen ulkopuolelta. Puolet johdostakin tulee tänne junalla. Suurin osa täällä opiskelleista työllistyy muualle. Tässä mielessä esimerkiksi Aalto-yliopisto tai Helsingin yliopisto ovat enemmän maakuntayliopistoja, Pauli täräyttää.

Sijainnilla ei merkitystä, kunhan laatu on hyvä

Pauli toteaa leikkisästi, että yliopistojen määrä voidaan kuitenkin puolittaa, jos asiaa katsotaan koulujen laadun perusteella.

– Viime syksynä Times Higher Education -lehti teki yliopistovertailun, jossa se listasi maailman 400 parasta yliopistoa. Suomesta tähän joukkoon pääsi seitsemän yliopistoa, jossa myös Lappeeranta oli mukana kolmanneksi parhaimpana suomalaisista yliopistoista, Pauli myhäilee.

Pauli sanoo, että yliopistokeskustelussa pitäisi päästä pois sijaintikeskeisyydestä.

– Meidän pitäisi katsoa yliopistojen laatua ja relevanssia yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle, eikä sitä missä ne sijaitsevat.

Paulin mukaan Lappeenrannassa on erikoistuttu ja tehostettu toimintaa koko ajan.

– Meillä on uusi, hyvin fokusoitunut ja avainkysymyksiin keskittyvä strategia ja sen toteutusta tukeva täysin uudenlainen organisaatio. Hallintohenkilökuntaa on suhteessa yliopiston kokoon kolmanneksi vähiten kaikista Suomen yliopistoista ja tehostamme toimintaamme edelleen. Väittäisin, että keskustelijat jotka heittävät tällaisia juttuja eivät ole edes käyneet paikan päällä katsomassa, Pauli toteaa.

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola puolestaan muistuttaa, että ilman maakuntayliopistoja esimerkiksi Nokian nousu olisi jäänyt alkutiehen.

– Nokian ihme syntyi hyvin pitkälti maakuntayliopistojen ansiosta. Lisäksi se, että yliopistoja on myös maakunnissa on yhdenvertaisuuskysymys.

Keskitetään kouluja maakunnissa

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen puolestaan suhtautuu yliopistojen keskittämisajatukseen Paulia ja Ylä-Kotolaa myönteisemmin. Mönkkösen mukaan koko korkeakoululaitos olisi remontin tarpeessa.

– On hyvä miettiä minkälainen korkeakouluverkosto tässä maassa tulevaisuudessa on. Sellainen, joka olisi kansantaloudellisesti kaikkein järkevin ratkaisu.

Mönkkönen kuitenkin miettisi korkeakoulujen keskittämistä pikemminkin itse maakuntien sisällä.

– Pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin on paljon mahdollisuuksia. Jos Suomessa olisi ollut yliopisto vain pääkaupunkiseudulla niin uskoisin, että Suomen tämän hetkinen osaamispohja ja sivistys olisi ihan toisenlainen.

Paulin tapaan myös Mönkkinen on sitä mieltä, että yliopistojen täytyy erikoistua tulevaisuudessa.

– Kaikki yliopistot eivät saisi tehdä samaa, vaan jokaisella tulisi olla oma toimintaprofiili niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Näin Suomeen saataisiin koko maan tarpeita kattava kokonaisuus.