Hyppää sisältöön

Kenialainen terrorismin tutkija: "Eurooppa, nyt on aika toimia!"

Elämästä terroriuhan alla on tullut monelle kenialaisella arkipäivää. Kenian sotilasoperaatio al-Shabaab-järjestöä vastaan naapurimaa Somaliassa jatkuu jo neljättä vuotta, ja järjestö on iskenyt viime vuosina useaan otteeseen eri puolille Keniaa. Yle tutustui tavallisten kenialaisten ja arvostetun tutkijan ajatuksiin terrorismin uhasta.

Terrorismin pelko on kiristänyt Nairobin turvatoimia. Kuva: Yle

Vaikka islamistiterroristit ovat iskeneet eri puolille Keniaa jo useiden vuosien ajan, viimeistään 2013 syyskuussa tapahtunut 67 kuolonuhria ja satoja loukkaantuneita vaatinut isku Nairobin Westgate-ostoskeskukseen toi aiheen koko maailman tietoisuuteen.

Westgate oli Kenialle käännekohta. Maa alkoi tiukentaa terrorisminvastaista lainsäädäntöään, ja etnisesti sekä uskonnollisesti kirjava yhteiskunta osoitti ennennäkemätöntä yhtenäisyyttä.

Ihmiset ovat tottuneet terrorismin uhkaan

Nairobin katukuvassa tiukat turvatoimet on helppoa huomata. Aseellisia vartijoita on kaikkialla ja julkisiin tiloihin, kuten virastoihin ja liikekeskuksiin, täytyy kulkea metallinpaljastimien läpi. Parkkipaikalle ajaessa vartijat tarkastavat peilien avulla jokaisen auton pohjan mahdollisten pommien varalta.

– Olemme luopuneet jostain vapauksistamme. Meidät tarkastetaan julkisissa paikoissa ja liikennevälineissä, jotta voisimme tuntea olomme turvallisemmaksi, sanoo Yle Uutisten Nairobin vilkkaassa keskustassa tapaama Joseph Njuguna.

Hän kertoo tuntevansa kuitenkin olonsa turvattomaksi käydessään tietyissä keskustan paikoissa. David Matende on samaa mieltä.

– Totta kai olemme huolissamme, mutta meistä on tullut myös aiempaa paksunahkaisempia. Olemme varovaisia, mutta emme peloissamme, hän toteaa.

Matende lähettää terveisiä eurooppalaisille neuvomalla, että pelon valtaan ei saa antautua, sillä se merkitsisi terroristien voittoa.

"Terrorisminvastaisen taistelun on perustuttava lakien noudattamiseen"

Kenian hallitus on puuttunut terrorismin uhkaan laajamittaisin toimin. Se on lisännyt sotilaallista panostustaan Somaliassa, josta suurin osa Keniaan iskevistä terroristeista tulevat.

Hallitus on myös säätänyt tiukkoja lakeja, jotka mahdollistavat terrorismin suunnittelusta epäiltyjen pidättämisen jopa vuodeksi ilman syytettä sekä kansalaisyhteiskunnan ja median valvonnan.

Yli 60 ihmistä kuoli Westgaten ostoskeskukseen tehdyssä terrori-iskussa syksyllä 2013. Kuva: Yle

Mwenda Mbijiwe on yksi Kenian arvostetuimmista terrorismin ja turvallisuuspolitiikan tutkijoista. Hänen mukaansa vahvat lait ovat avain terrorismin vastaisessa taistelussa.

– Toimiakseen tehokkaasti terrorismin vastaisen taistelun pitää noudattaa olemassa olevia lakeja. Mutta näiden lakien on oltava vahvoja ja niiden pitää antaa sinulle etuasema terroristeja vastaan. Westgaten iskun tapahtuessa turvallisuutta koskeva lainsäädäntömme oli heikko, Mbijiwe väittää.

Hänen mukaansa Eurooppa on vasta nyt heräämässä siihen, että radikaali islam on sille todellinen uhka. Mbijiwe epäilee kuitenkin, löytyykö Euroopalta eväät ongelman ratkaisemiseen.

– Euroopan ongelmana ovat liialliset vapaudet. Ette voi laittaa oikeuttanne olemassaoloon toiselle sijalle vapauksien jälkeen. Me täällä Keniassa olemme päättäneet tehdä lopun muslimiväestön radikalisoinnille moskeijoissa. Jos meillä on todisteita, että moskeijaa käytetään värväämiseen, iskemme sinne, pidätämme värvääjät ja suljemme sen. Euroopalla ei ole tähän kanttia, Mbijiwe uskoo.

Tutkija kehottaa Eurooppaa nopeisiin toimiin

Mwenda Mbijiwe esiintyy usein Kenian mediassa vaatien maan johdolta kovempia toimia terrorismia vastaan. Hän korostaa, että maiden on tehokkainta toimia nopeasti terrori-iskun jälkeen.

– Ohjeeni kaikille maille, jotka joutuvat terrori-iskun kohteeksi, kuten Ranska nyt joutui, on nähdä tämä suurena tilaisuutena. Jos lainsäädännössä, turvallisuusjoukkojen toiminnassa tai johtamisessa on vikoja, ne pitää korjata lyhyen ajan sisällä tapahtuneesta, muuten on liian myöhäistä – joten Eurooppa, alkakaa toimiin, Mbijiwe kannustaa.

Tämä siksi, että aikajakso, jonka aikana kansakunta on yhtenäinen ja hyväksyy ristiriitaiset toimet, kuten puolustusmäärärahojen kasvattamisen ja kansalaisoikeuksien kaventamisen, ei ole pitkä.

Petri Burtsov, Yle, Nairobi