Asiantuntijoilla täysi työ oikoa villejä väitteitä ravitsemuksesta

Kuumana käyvässä ravitsemuskeskustelussa asiantuntijat ovat joutuneet puolustuskannalle. Liikkeellä on puolitotuuksia ja villejä huhuja. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan esimerkiksi oluen soveltuvuutta palautusjuomaksi ei ole väitteen mukaisesti todennettu.

ilmiöt
Ruoka-annos
Eeva Vierros / Yle

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on ollut mukana laatimassa uusia, vuonna 2014 julkistettuja ravitsemussuosituksia. Hän haluaa oikoa villejä huhuja siitä, että elintarviketeollisuus olisi ollut lobbaamassa tutkijoita tai että suositukset olisivat ajastaan jäljessä.

– Suositukset on tehty hyvin avoimesti ja tutkijalähtöisesti. Ja alan tutkimus on niin kansainvälistä, että jos siitä kelkasta jää pois, on pian entinen tutkija.

Fogelholm joutuu usein myös muistuttamaan, mitä ravitsemussuositukset ovat, ja toisaalta, mitä niillä ei tarkoiteta.

– Suositusten on tarkoitus antaa ohjeita ja suuntaviivoja, ei pakottaa johonkin. Ne ovat ennen muuta väestötasoisen seurannan ja terveyttä edistävien päätösten apuvälineitä.

Jos omat tai naapurin tuntemukset ovat ristiriidassa tieteen kanssa, ei ensimmäisen reaktion pitäisi olla se, että minä olen oikeassa ja tiede väärässä.

Mikael Fogelholm

Tiede tutkii Fogelholmin mukaan todennäköisyyksiä, eikä voi ennustaa, mitä yhdelle ihmiselle tapahtuu.

– Ihminen voi esimerkiksi tupakoida koko ikänsä eikä silti kuole keuhkosyöpään, mutta ei se silti tarkoita sitä, että tupakointi olisi tervellistä.

Kohtuutta keskusteluunkin

Mikael Fogelholm toivoo kansalaiskeskustelulta tervettä järkeä ja kohtuutta.

Kiinnostus ravitsemusasioista on kasvanut huimasti 2000-luvulla. Se on Fogelholmista hyvä asia.

– Uskon, että tämä on kytköksissä sosiaalisen mediaan. Sitä kautta ihmiset saavat tietoa ihan eri tavalla kuin aiemmin – myös sellaista tietoa, jolle ei ole tieteellistä perustetta.

Asiantuntijoille moneen suuntaan laajeneva keskustelu on haaste. Ravitsemustieteilijät ovat joutuneet asemoimaan itsensä toisella tavalla kuin aiemmin.

– Kun joskus 1970-luvulla, Pohjoiskarjala-projektin aikaan, uskottiin Kansanterveyslaitokseen ja instituutioihin, nyt luotetaan enemmän itseoppineeseen guruun, naapuriin ja omiin tuntemuksiin.

Ihminen voi esimerkiksi tupakoida koko ikänsä eikä silti kuole keuhkosyöpään, mutta ei se silti tarkoita sitä, että tupakointi olisi tervellistä.

Mikael Fogelholm

Fogelholmin mukaan omien tuntemusten seuraaminen ei ole huono juttu, mutta hakoteille mennään, jos sen myötä sulkeudutaan muilta viesteiltä.

– Jos omat tai naapurin tuntemukset ovat ristiriidassa tieteen kanssa, ei ensimmäisen reaktion pitäisi olla se, että minä olen oikeassa ja tiede väärässä. Toivoisin valmiutta ottaa vastaan myös näkemyksiä, jotka ovat omien käsitysten vastaisia.

Olut ei ole palautumisjuoma

Lahdessa Fellmanian kulman tiedekahvilassa vieraillut Mikael Fogelholm pääsi tuoreeltaan kommentoimaan myös oluen soveltumista liikuntasuorituksesta palautumiseen.

– Olen antanut tänään useita haastatteluja aiheesta.

Fogelholmin mukaan olut ei ole palautumisjuoma. Professorin mielestä aiheesta on tiedotettu harhaanjohtavasti.

– Kyseisessä kemian laitokselle tehdyssä gradussa ei ole tutkittu oluen vaikutuksia palautumiseen ja fysiologisia vaikutuksia lainkaan. Siinä oli vertailtu 25 oluen hivenainepitoisuuksia. Kiinnostavaa sinällään, mutta se, että tästä tehdään johtopäätöksiä palautumisen kannalta, on väärin, hän toteaa.