Väkivalta ei katso ikää tai sukupuolta – parisuhteessa nainen lyö yhä useammin

Mies koetaan edelleen perheväkivallan tekijäksi ja nainen uhriksi. Parisuhdeväkivallan uhreja ja tekijöitä työssään tapaavat ovat huomanneet, että etenkin vanhusten ja nuorten perheväkivaltatapauksissa sukupuolten välinen ero ei ole selkeä.

Kotimaa
Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä perheväkivallasta olivat keskustelemassa Tarpeettomia ihmisiä -näytelmän ohjaaja Miika Muranen, joka on itsekin kokenut perheväkivaltaa lapsena (toinen vasemmalta), valtuutettu ja poliisi Anna-Kaisa Heinämäki, ohjaaja Emma Laine Tampereen ensi- ja turvakodista, projektipäällikkö Satu Hintikka VÄLITÄ! -seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeesta ja asianajaja Anne Harsia sekä näyttelijä Matti Hakulinen näytelmästä Tarpeettomia ihmisiä. Tapahtuman juonsi toimittaja Helena Itkonen (vas.).
Tampereen Teatterin keskustelutilaisuudessa perheväkivallasta puhui joukko asiantuntijoita. Tapahtuman juonsi toimittaja Helena Itkonen.Kaisu Jansson / Yle

Väestön ikääntyminen ja uusi nuori sukupolvi ovat muuttaneet perheväkivallan kokemuksia, kertovat päivittäin lähisuhdeväkivallan kanssa työskentelvät asiantuntijat.

Muistisairaudet lisääntyvät iän mukana ja niihin saattaa liittyä aggressiivisia piirteitä. Eliniän pidentyessä myös muistisairaiden määrä kasvaa.

– Poliisi törmää tilanteisiin, joissa esimerkiksi muistisairas vaimo pahoinpitelee omaishoitajana toimivaa miestään, poliisina vuosina työskennellyt Anna-Kaisa Heinämäki sanoo.

Väkivallan arjessa naiset nähdään edelleen uhreina ja miehet tekijöinä, vaikka EU:n kriminaalipolitiikan instituutin miesuhritutkimuksessa miehet ja naiset kokivat nykyisen kumppanin tekemää fyysistä väkivaltaa yhtä paljon.

Asianajaja Anne Harsian mukaan miehet ilmoittavat väkivallasta vasta, kun ovat saaneet puukosta.

– Usein miesten kokemaan perheväkivaltaan suhtaudutaan vähättelevästi: etkö saa pidettyä justiinaasi kurissa, etkö pärjää naiselle, selittää Emma Laine Tampereen ensi- ja turvakodista.

Nuorten väkivallassa ikävää tasa-arvokehitystä

Suhtautuminen mieheen vähempiarvoisena väkivallan uhrina nostaa kynnystä hakea apua. Kehitystä parempaan on kuitenkin tapahtunut jonkin verran.

Laine muistelee, että vielä reilu kymmenen vuotta sitten Tampereen ensi- ja turvakodissa kävi "yksi kiintiömies". Lähivuosina miehiä on hakeutunut turvakotiin enimmillään 12.

Poliisin tietoon tullut naisten tekemä väkivalta on kasvanut viime vuosina. Etenkin nuoret naiset ovat aiempaa useammin mukana lähisuhdeväkivallassa.

– Nuorten seurustelusuhteissa on tapahtunut viime vuosina valitettavaa tasa-arvokehitystä. Nuoret miehet ja naiset tekevät parisuhteessa tasaisemmin väkivaltaa kuin vanhemmissa ikäluokissa, sanoo VÄLITÄ! -seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen projektipäällikkö Satu Hintikka.

Väkivallan monet kasvot

Perheissä tapahtuva väkivalta mielletään edelleen hyvin stereotyyppisesti fyysisenä väkivaltana, vaikka muotoja on monenlaisia.

– Ajatukset kulminoituvat fyysisiin jälkiin, vaikka väkivalta voi olla esimerkiksi seksuaalista, keskittyä taloudelliseen kontrollointiin tai uskon asioihin, kertoo Tampereen ensi- ja turvakodin Emma Laine.

Tyypillistä on, että asiakas sanoo meille tullessaan ettei hän ole kokenut väkivaltaa, mutta on voitu tukistaa, kuristaa, potkia tai pakotettu yhdyntään.

Satu Hintikka

– Tyypillistä on, että asiakas sanoo meille tullessaan, ettei hän ole kokenut väkivaltaa, mutta on voitu tukistaa, kuristaa, potkia tai pakotettu yhdyntään, sanoo VÄLITÄ! -seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen projektipäällikkö Satu Hintikka.

Perheväkivallan uhrien kanssa työskentelevät ovat yhtä mieltä siitä, että edes lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia. Siihen pitää aina puuttua. Apua saa poliisilta, ensi- ja turvakotiyhdistyksiltä, rikosuhripäivystyksestä tai vaikkapa Setlementtiyhdityksen perheväkivaltaklinikoilta.