Runeberg-palkittu Joni Skiftesvik on tuottelias ammattimies

Runeberg-palkinnon torstaina pokannut kirjailija Joni Skiftesvik on ahkera kirjoittaja. Kirjoja on ilmestynyt liki vuosittain koko yli 30 vuotta kestäneen kirjailija-taipaleen ajan. Myös lajikirjo on laaja: novelleja, romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia, dramatisointeja sekä tv- ja elokuva-käsikirjoituksia.

kulttuuri
Joni Skiftesvik.
Joni Skiftesvik.Hilkka Skiftesvik.

Joni Skiftesvik (s.1948) sai lentävän lähdön kirjailijan uralleen. Hänen vuonna 1983 ilmestynyt esikoisnovellikokoelmansa Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja palkittiin J.H. Erkon palkinnolla. Sittemmin tunnustuksia on siunaantunut lukuisia, muun muassa Pro Finlandia -mitali, Kalevi Jäntin palkinto ja nyt siis Runeberg-palkinto. Finlandia-ehdokkaana Skiftesvik on ollut kolmesti.

Oulun pohjoispuolella, Haukiputaalla, syntynyt Skiftesvik sijoittaa tarinansa usein meren läheisyyteen - yhtä hyvin tutulle Pohjanlahdelle kuin Englannin kanaalin rannoille. Norjalaisen merikapteenin pojalle tämä onkin luontevaa. Skiftesvik on kertonut, että meri on hänelle tunteiden ja tuntemusten peili.

Myös kotikylä, Haukiputaan Martinniemi, on tärkeä tapahtumapaikka ja Skiftesvik tallentaa teoksiinsa pienen teollisuusyhdyskunnan jo kadonnutta saha- ja satamaelämää. Toisaalta yleisinhimilliset tapahtumat voitaisiin sijoittaa melkein mihin tahansa lähtemisen ja tulemisen leimaamaan paikkaan, arvioi kirjallisuudentutkija Satu Koho _Kirjailijat Oulussa _-sivustolla.

Toistuva teema Skiftesvikin teoksissa on isän ja lapsen suhde. Henkilöt palaavat usein menneisyyteen, jonka salat on selvitettävä, jotta nykyisyyden kanssa voi elää. Ehkä näin on myös viimeisimmässä, nyt palkitussa ja omaelämäkerrallisessa _Valkoinen Toyota vei vaimoni _-teoksessa, jossa Skiftesvik palaa vuosien takaiseen poikansa kuolemaan.

Skiftesvik ajoittaa teoksensa usein lähihistorian saumakohtiin. Poikkeusajat, kuten sota, kieltolain aika tai vaaran vuodet, tarjoavat dramaattisen ympäristön tarinoille, joissa pääosassa on kuitenkin usein pieni ihminen.

Myös näytelmissään Skiftesvik liikkuu lähihistoriassa. Niistä tunnetuin on merikapteeni H.W. Snellmanista ja Toivo-fregatista kertova Laiva Toivo, Oulu, jota on esitetty menestyksellä oululaisteattereissa.

Skiftesvikin kirjallinen tyyli on tunnistettava ja kiitetty - tähän kiinnitti huomiota myös Runeberg-palkintoraati. Tarinoissa on äkillisiä, elokuvamaisia käänteitä ja ajallisia siirtymiä. Tyyli on tiivistä, iskevää ja värikästä. Kaikessa näkyy selvästi Skiftesvikin ammatillinen tausta toimittajana.

Joni Skiftesvik on kertonut lukevansa kirjallisuutta laidasta laitaan ja nostanut esiin muun muassa Hemingwayn, Garcia Marquezin ja Malaparten, suomalaisista Timo K. Mukan ja Pentti Haanpään. Suoria kirjallisia esikuvia Skiftesvikin tyylistä on silti vaikea hakea - niin omaperäinen ja omaääninen hän on.