Hirsi sopii kaikenlaiseen rakentamiseen, mutta ei ratkaise sisäilmaongelmia

Hirsirakentaminen ei ratkaise sisäilmaongelmia, jos rakennusvaiheessa hutiloidaan. Hirsi sen sijaan materiaalina sopii kaikenlaiseen rakentamiseen. Julkisessa rakentamisessa, kuten kouluissa, hirttä käytetään harvoin.

Kotimaa
Rakenteilla oleva hirsirakennus ja hirsiä.
Sanna Kähkönen / Yle

VTT:n tutkija Antti Ruuska näkee, että hirsi materiaalina sopii hyvin kaikenlaiseen ja kokoiseen rakentamiseen, kunhan suunnitelmat ja toteutus tehdään hyvin.

– Hirsirakentaminen sinänsä ei ratkaise sisäilmaongelmia, sillä millä materiaalilla tahansa huonosti suunniteltuna voi tehdä sisäilmaongelmaisen talon. Sillä ei ole merkitystä, onko se betonia, puuta vai hirttä, Ruuska toteaa.

Hirsirakentamiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin rakentamiseen. Laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella voidaan varmistaa hyvä toimivuus.

– Jos se on huonosti suunniteltu ja tehty, ongelmia tulee.

– Perinteisesti julkiset rakennukset, kuten vaikka päiväkodit ja koulut, on tehty betonirakenteista ja perinteisesti hyväksi havaituista rakenteista. Hirsi on mielletty pientalojen ja mökkien materiaaliksi.

Jos se on huonosti suunniteltu ja tehty, niin kyllä siellä ongelmia tulee.

Antti Ruuska

Ruuskan mukaan julkisia rakennuksia rakennetaan harvoin hirrestä – syynä ovat perinteet, kustannukset ja riskit.

– Hirttä ole käytetty toistaiseksi julkisissa kohteissa. Siihen liittyy mahdollisesti paljon riskejä. Rakennusten elinkaaret ovat aika pitkät, ja rakenteiden toimivuus on varmistettava. Voi olla, että näistä syistä ei ole haluttu tehdä, Ruuska arvelee.

Toisaalta Ruuska ei halua sanoa sitä, että hirsirakentaminen olisi jotenkin riskialttiimpaa kuin muu rakentaminen

– Voi olla, että kokemuksia ei ole, niin sen takia ei ole uskallettu rakentaa.

Pudasjärven kampushanke tiiviissä seurannassa

Hirsirakentaminen näkyy jääneen Suomessa pitkälti perinteidensä varaan, sillä isoihin kohteisiin tartutaan harvoin.

Julkisten kohteiden kuten päiväkotien ja koulujen hirsirakentaminen on harvinaista, vaikka hirsiosaamista Suomesta löytyy vientiin asti.

Hirsi materiaalina nähdään vaativana. Sen sijaan pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen materiaalina hirsi on säilyttänyt paikkansa hyvin.

Talonrakennusteollisuuden aluepäällikkö Raimo Hovi kertoo, että Suomessa rakennettavat suuret hirsirakennukset ovat olleet lähinnä ravintoloita.

Voihan Pudasjärvi laittaa ajattelemaan sitä, onko puulla positiivisia vaikutuksia, voi olla hyvä että syntyy keskustelua.

Raimo Hovi

Hirsiala seuraakin nyt mielenkiinnolla Pudasjärvelle nousevaa, jättiläismäisen suurta hirrestä rakennettavaa koulukampusta. Koulukampus on pinta-alaltaan 10 000 neliön suuruinen ja siihen kuuluu ala- sekä yläkoulu, lukio ja kansalaisopisto.

Hirttä rakennuskompleksi nielaisee lähes 30 kilometriä.

Pudasjärvi toivoo uuden hirsisen koulurakennuksen myötä pääsevänsä eroon vuosia jatkuneista sisäilmaongelmista. Yksistään hirsirakentaminen ei silti takaa hyvää sisäilmaa.

Hyvä sisäilman laatu on saanut monen toivomaan hirsirakentamista myös julkiselle sektorille, sillä hirrellä on ainutlaatuinen kysy sitoa ja luovuttaa kosteutta.

Vankasta hirrestä tehty rakennus on myös paloturvallisempi kuin tavanomainen puurakennus. Suurissa julkisissa tiloissa tosin vaaditaan sprinklerijärjestelmä.

Hirrellä rauhoittava vaikutus

Talonrakennusteollisuuden aluepäällikkö Raimo Hovi näkee, että hirsirakentamisessa on tiettyjä ongelmia julkisissa kohteissa. Tällainen on esimerkiksi puun eläminen.

Puulla on silti tutkimusten mukaan osoitettu olevan yllättäviäkin ominaisuuksia.

– Esimerkiksi kouluissa on havaittu, että oppilaiden syketaso on alhaisempi puupinnalla käsitellyissä rakennuksissa kuin jos se olisi jotain muuta materiaalia.

Hovi lisää, että USA:ssa, Japanissa, Norjassa ja Kanadassa hirsiasumista on tutkittu tieteellisesti ja todettu, että puulla on rauhoittava vaikutus ihmiseen.

Suomessa on tympäännytty jatkuviin homeongelmiin, se on yksi motivoiva tekijä.

Seppo Romppainen

Ei siis ihme, että perinteinen kesämökkikin halutaan rakentaa hirrestä vapaa-ajan rauhoittumispaikaksi.

– Voihan Pudasjärvi laittaa ajattelemaan sitä, onko puulla positiivisia vaikutuksia. Voi olla hyvä että syntyy keskustelua, Hovi sanoo.

Raaka-aineesta hirsirakentaminen ei kiikasta, sillä laadukasta hirttä Suomen lukuisat hirsiveistämöt pystyvät tarjoamaan riittävästi ja nopeilla toimitusajoilla.

Hirsirakentaminen ei myöskään ole kustannuskysymys, sillä yleensä se on vain hieman muuta rakentamista kalliimpaa.

Ekologinen hiilijalanjälki sen sijaan kääntyy hirren eduksi. Sivutuotteena syntyy paljon bioenergiaa.

Kun vienti sakkaa, kotimaan markkinoista toivotaan vetoapua

Hirsiteollisuuden asiamies Seppo Romppainen kertoo, että hirsiteollisuuden tuotteista yli 40 prosenttia menee vientiin.

Maailmalla on usean vuoden rakennettu kouluja, päiväkoteja ja muita isoja julkisia rakennuksia hirrestä.

Vienti Suomesta Venäjälle ja IVY-maihin on ollut merkittävää, mutta nyt viennin näkymät ovat heikentyneet ruplan mahalaskun myötä.

Hirren uudelle tulemiselle Suomessa julkiseen rakentamiseen Romppainen näkee selvän syyn.

– Suomessa on tympäännytty jatkuviin homeongelmiin, se on yksi motivoiva tekijä, Romppainen uskoo.

Hän kaipaa alalle myös lisää koulutusta, sillä se on päässyt unohtumaan. Koulutusta kaivataan lisää ennen kaikkea arkkitehdeille.