Nato tuplaamassa nopean toiminnan joukot – Yle välitti Stoltenbergin tiedotustilaisuuden suorana

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg näkee haasteita idässä ja etelässä.

Ulkomaat
Nato kokous.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kättelee Yhdysvaltain puolustusministeri Chuck Hagelia Nato-maiden ulkoministerikokouksessa 5. helmikuuta.Oliver Hoslet / EPA

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg perustelee suunniteltua taisteluvalmiuden lisäämistä Venäjällä ja islamistisilla ääriaineksilla. Naton puolustusministereiden on määrä päättää kokouksessaan torstai-iltana nopean toiminnan joukkojen kasvattamisesta ja uudenlaisten, huippunopeaan toimintaan kykenevien joukkojen perustamisesta.

Stoltenberg sanoi Brysselissä puolustusministereiden kokouksen alla, että suunniteltu joukkojen tehostaminen liittyy Naton kansainvälisiin velvoitteisiin.

– Ne liittyvät Venäjän aggressiivisiin, kansainvälisen lain vastaisiin toimiin ja Krimin liittämiseen itseensä. Painotan, että meidän on ryhdyttävä toimiin, koska sotavoimiemme on mukauduttava maailman muutoksiin, hän sanoi.

Venäjän lisäksi haasteita Natolle tuovat islamistiset ääriainekset.

– Näemme haasteita idässä, mutta lisäksi meidän on kehitettävä sotavoimiamme etelässä olevien haasteiden takia, Stoltenberg sanoi.

Naton puolustusministereiden odotetaan vahvistavan illalla kaksi, pitkään valmistetua hanketta.

Kuusi uutta komentokeskusta

Naton nopean toiminnan joukkojen määrää pyritään kasvattamaan nykyisestä 13 000:sta 30 000:een.

Näiden vuonna 2003 perustettujen NRF-joukkojen kooksi piti jo alun perin tulla 25 000 sotilasta, mutta vahvuuteen ei ole vielä kertaakaan päästy.

Ideana on, että sotilaat ovat lähtövalmiina viidessä päivässä ja pärjäävät operaatiossa tarvittaessa omillaan 30 päivää. NRF-joukoissa on mukana myös Naton ulkopuolisia maita. Suomi tarjoaa niihin tänä vuonna rannikkojääkäriosaston.

Puolustusministereiden odotetaan vahvistavan myös huippunopean toiminnan keihäänkärkijoukkojen perustamisen. Näihin joukkoihin tulee noin 5 000 sotilasta.

Tämän lisäksi Nato aikoo perustaa Baltian maihin, Puolaan, Romaniaan ja Bulgariaan komentokeskukset. Niistä ohjataan sotaharjoituksia ja tarvittaessa nopean toiminnan joukkoja. Vakituista henkilökuntaa komentokeskuksissa on vain vähän, muutamia kymmeniä.

Lähteet: Reuters, AP