"Suomessa luvitetaan tuvan nurkkaan rakennettava uuni, mutta homekoululle ei lotkauteta korvaakaan"

Viranomaisten puutteellinen yhteistyö ja heikko korjaustöiden valvonta voivat estää homekohteiden kunnollisen korjaamisen. Tuoreen selvityksen mukaan tämä asettaa kansalaiset hyvin epätasa-arvoiseen asemaan homekorjauksissa.

Kotimaa
Talon kuntoa arvioidaan avaamalla rakenteita.
Yle

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan viranomaisten yhteistyön aktiivisuus terveyshaittaan liittyvissä korjaustöissä vaihtelee kunnittain. Osa kunnista vaatii korjausrakentamiseen rakennusluvan, osa ei. Ongelmana on myös se, että korjauksia tehdään, mutta töiden jälkeä ei valvota.

Puutteet menettelytavoissa saattavat heikentää ongelmakohteiden korjaamista.

– Tutkimuksen perusteella on todettu, että alueelliset erot ovat suuria, mutta valtakunnallisesti erot voivat olla vielä suurempia. Kuntalaiset ja kiinteistönomistajat eivät ole samalla viivalla, vaikka lainsäädäntö pitäisi olla kaikille sama, sanoo selvityksen tehnyt rakennusterveysasiantuntija Lari Hölttä.

Selvityksen mukaan kuntien välillä vaihtelevat lupaharkinta rakennusvalvonnassa, asioiden vireille otto terveydensuojelussa ja jälkivalvonta. Myöskään itse terveyshaittaan liittyvä prosessi ei toteudu kaikkialla Suomessa samalla tavalla.

Kuntalaiset ja kiinteistönomistajat eivät ole samalla viivalla, vaikka lainsäädäntö pitäisi olla kaikille sama.

Lari Hölttä

Tutkijan mukaan erot kuntien välillä asettavat kansalaiset hyvin epätasa-arvoiseen asemaan sisäilma- ja homekorjauksissa.

– Jos mennään asian ytimeen, niin puhutaan oikeusturvasta, Hölttä toteaa.

Siilinjärvi vaati rakennusluvan koulun sisäilmaremonttiin

Pohjoissavolainen Siilinjärven kunta on Oulun kaupungin ohella positiivinen poikkeus homekorjauksissa, sillä kunnissa vaaditaan aiempaa useammin rakennuslupa korjauskohteille ja yhteistyötä tehdään toimialojen yli.

Moni viranomainen on nyt meillä mukana tässä yhteistyössä ja avointa peliä pelataan kaikkien suuntaan.

Jukka Kellokumpu

– Suomessa rakennusluvitetaan tuvan nurkkaan rakennettava uuni ja hormi, mutta jollekin monen sadan oppilaan homekoululle ei lotkauteta korvaakaan. Luvatonta rakentamista harrastetaan Suomessa aika paljon, täräyttää Siilinjärven kunnan rakennuslupainsinööri Timo Raatikainen.

Sisäilmaongelmainen Päivärinteen koulu on Siilinjärvellä ensimmäinen julkiskohde, jonka korjaustöihin haettiin rakennuslupa rakennusvalvonnan vaatimuksesta. Toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu empi alkuun luvan kanssa, mutta se on tuonut paljon hyvää.

– Minusta se on ollut ihan hyvä ratkaisu, moni viranomainen on nyt meillä mukana tässä yhteistyössä ja avointa peliä pelataan kaikkien suuntaan, sanoo Kellokumpu.

Siilinjärvellä on vannottu toimialojen yli menevän yhteistyön nimiin jo muutaman vuoden ajan.

Rakennusluvan uskotaan takaavan paremman laadun, koska se pakottaa viranomaiset yhteistyöhön ja laadun valvonta kulkee läpi koko korjausprosessin. Siilinjärvellä suurin hyöty uskotaan saatavan vuosien päästä.

Turha tutkia ihmisiä, kun vika on rakennuksessa

Kunnalle rakennusluvittaminen tuo lisätöitä, mutta samalla se tietää myös euroja kunnan kassaan. Siilinjärvellä on havaittu, että rakennuslupamenettely pidentää prosessia, mutta säästää loppupäässä.

Me pyritään tällä siihen, että saadaan nyt kerralla korjattua nämä rakennukset kuntoon.

Susanna Haatainen

– Tämä rakennuslupamenettely tuo hieman lisää kestoa alkuvaiheessa, koska pitää tehdä parempia selvityksiä ja isompia tutkimuksia ja hankkia ne pätevämmät suunnittelijat, tutkijat ja korjaajat. Me pyritään tällä siihen, että saadaan nyt kerralla korjattua nämä rakennukset kuntoon, terveystarkastaja Susanna Haatainen sanoo.

Siilinjärvellä nähdään, että olennaista olisi katseen kääntäminen ihmisistä rakennuksiin, jos home- ja sisäilmaongelmat halutaan kuriin.

– Vähemmän pitäisi tutkia ihmisiä ja enemmän rakennuksia. Sieltä kautta se ratkeaa, koska aina se syyllinen on itse rakennus. Ei se ihmisistä löydy, mutta siihen tuhlataan ihan hirveästi rahaa ja voimavaroja siihen hommaan, rakennuslupainsinööri Timo Raatikainen toteaa.