Kylmä koti kiusana ja metsästysretkellä halvaantuminen – tiesitkö nämä viisi asiaa Johan Ludvig Runebergistä?

Johan Ludvig Runebergin kirjalliset tuotokset ovat suomalaisten tiedossa. Runoilijamestarin elämässä on kuitenkin monta asiaa, jotka eivät ole yleisesti tiedossa.

Kotimaa
Sisäkuva Runebergin tuvasta, nurkkahyllyllä rintakuva J.L.Runebergista.
YLE / Raila Paavola

Helmikuun 5. päivä on kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin päivä. Runeberg tunnetaan suomalaisuutta henkivästä kirjallisesta tuotannostaan. Hän nousikin kansallisrunoilijan asemaan jo elinaikanaan. Mutta tiesitkö Johan Ludvig Runebergin elämästä ja tuotannosta nämä asiat:

1. Myös lapset ansiotuneita

Vuosina 1804-1877 elänyt Johan Ludvig jatkoi sukunsa perinteitä sivistyksen saralla. Johan Ludvigin esi-isien joukossa on muun muassa ruotsalainen kansantalouden kirjailija Edvard Fredrik Runeberg (1721-1802), sekä suomalaisen sukuhaaran kantaisä maanmittari Ludvig Anton Runeberg (1725-1803). Johan Ludvig Runebergin jälkeläisistä Ludvig Mikael (1835-1902) oli luonnontieteilijä ja taiteilija, Walter (1838-1920) kuvanveistäjä, Lorenzo (1836-1919) lääkäri, Johan WIlhelm (1843-1918) lääketieteen professori, valtioneuvos ja kansanedustaja, Robert 1846-1919) insinööri ja ilmailuharrastaja ja Fredrik (1850-1884) lääkäri ja valokuvaaja. Kaikkiaan Johan Ludvigilla ja hänen vaimollaan Fredrikalla oli kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli pieninä.

Myös Johan Ludvigin sisar Carolina (1808-1891) tuli tunnetuksi runoilijana.

2. Oppi kävelemään myöhään

Johan Ludvigin lapsuus oli vaikea, sillä hänen fyysinen kehitys viivästyi sairastamisten vuoksi. Sairastelunsa vuoksi pieni Johan Ludvig oppi kävelemään vasta kolmen-neljän vuoden ikäisenä.

3. Viimeisestä tekstistä kansalliskukka

Tiettävästi viimeisen tekstinsä Johan Ludvig Runeberg kirjoitti kielosta (1875), josta sittemmin tuli myös Suomen kansalliskukka.

4. Kylmä koti vaivana

Johan Ludvigin ja hänen vaimonsa Fredrikan ensimmäinen yhteinen koti sijaitsi Porvoossa silloisen Kirkkokadun, nykyisen Papinkadun itäreunalla. Syksyllä 1937 perhe muutti isompaan asuntoon Pappilanmäelle. Asunto oli kuitenkin kylmä ja vetoisa ja tämän vuoksi Johan Ludvig sai vaikean keuhkokatarrin ja hänen vaimonsa Fredrika korvasairauden ja elinikäisen kuulovamman.

5. Kohtalokas halvaantuminen

Kansallisrunoilija kohtasi loppunsa metsästysretkellä, kun hän sai aivoverenvuodon. Kohtalokkaalla metsästysretkellä Johan Ludvigin seurana oli hänen nuorin poikansa Fredrik. Sen seurauksena hänen oikea puolensa halvaantui ja hän eli toistakymmentä vuotta lähinnä vuodepotilaana. Kotivuoteella Johan Ludvigia hoiti lähinnä hänen vaimonsa Fredrika yhdessä luottopalvelijatar Maria Degerthin kanssa.

Lähteet: www.sipoo.fi (siirryt toiseen palveluun), Factum-tietosanakirja (Weilin+Göös, Porvoo 2005), Wikipedia, www.matkallamaailmalla.fi (siirryt toiseen palveluun)