Syövän hoito takkuilee Kymenlaaksossa – viive voi olla kohtalokas

Syöpätautien poliklinikalla joudutaan odottamaan toista sädehoitolaitetta keskussairaalan uudisrakennuksen valmistumiseen asti. Potilaita joudutaan lähettämään Helsinkiin ja Lappeenrantaan.

Kotimaa
Sädehoitoa annetaan HUSin syöpäklinikalla Helsingissä.
Sädehoitoa annetaan HUSin syöpäklinikalla Helsingissä.Yle

Potilasruuhkaan on jouduttu tottumaan Kymenlaakson keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla. Ongelma on pahin sädehoitoon pääsyssä. Hoitoon pääsy voi kestää kuukauden, mikä tarkoittaa noin 2–3 viikon viivästystä.

– Sädehoitoon on koko ajan liian pitkät jonot. Joudumme lähettämään potilaita Lappeenrantaan ja Helsinkiin, kertoo erikoislääkäri Leena Helle.

Keskussairaalassa kaivattaisiin toista sädehoitolaitetta. Sitä joudutaan odottelemaan vielä vuosia, sillä uusi laite on luvattu vasta uusiin tiloihin keskussairaalan remontin valmistuttua.

– Esimerkiksi Eksotella on Lappeenrannassa kaksi uutta laitetta, vaikka heillä on pienempi väestöpohja, Helle toteaa.

Osastolla on odoteltu pitkään myös lääkäritilanteen paranemista. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carealla on tällä hetkellä neljä syöpätautien erikoislääkäriä. Niiden lisäksi yksi virka on jaettu HUS:n kanssa.

– Lääkärit joutuvat jatkuvasti venymään, sillä lääkäripula on jatkunut pitkään. Helsingissä on suuri syöpäpoliklinikka, joka imee uudet lääkärit sinne. Tarvitsisimme ainakin yhden erikoislääkärin lisää.

Helle muistuttaa, että muutaman viikon viivästyminen hoidon aloittamisessa voi olla kohtalokas.

– Turha viive voi vaikuttaa siihen, että tauti pahenee hoitamattomana ja syöpä etenee. Syövät ovat erilaisia, mutta joissakin tapauksissa 2–3 viikkoa voi olla ratkaiseva aika.

Carealla on vuosittain satoja sädehoitopotilaita. Sädehoitoja annetaan vuodessa noin 10 000.

Syöpälääkehoitoihin Kymenlaaksossa sen sijaan pääsee hyvässä ajassa, noin 1-2 viikossa.