Hellapoliisi hermostui yrittäjien kyykyttämiseen: "Jokaisella pitäisi olla jokin perusturva"

Naisyrittäjien joukko päätti nostaa #sori15-nettiteemalla kissan pöydälle pienyrittäjien tilanteesta. Hellapoliisi-ruokasivustostaan tuttu Kati Jaakonen on kokenut omassa perheessään sen, miten heikoilla yrittäjän ja hänen puolisonsa sosiaaliturva voi olla.

ilmiöt
Kati Jaakonen ravintolakeittiön äärellä
Kati Jaakonen toivoo naisyrittäjien joukon saavan aikaan keskustelua ja muutoksia pienyrittäjien tilanteeseen. 98,9 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle 50 työntekijän yrityksiä.

Joukko naisyrittäjiä on saanut tarpeekseen yrittäjien kohtelusta Suomessa. Yksi heistä on Kati Jaakonen, jonka yritys Hellapoliisi Oy toimii ruoka-alalla.

– Teen päätyökseni ruokareseptejä ja ruokakuvia elintarvikealan yrityksille ja olen kirjoittanut kolmekymmentä kirjaa, kolme uutta on vielä keväällä tulossa. Teen kaikkea mitä ruoanlaiton ympärillä voi tehdä, Jaakonen kuvailee yrityksensä toimintaa.

Hellapoliisi on tuttu kymmenille tuhansille kävijöille ruokasivustosta (siirryt toiseen palveluun) ja resepteistä.

– Harrastelin ensin ruokabloggaamista ja aika hetken mielijohteesta perustin toiminimen, kun totesin, että voisin tehdä elintarvikealan yritysten kanssa yhteistyötä. Aluksi tein osa-aikatöitä muutaman vuoden, koska yritys ei tuottanut niin paljon, että olisin voinut siitä palkkaa nostaa. Sitten sain yritystä jaloilleen ja pystyin lopettamaan muut työt.

Yrittäjätaipaleen alku ei ollut ruusuinen.

– Olin neljän lapsen yksinhuoltaja ja oli aika järkytys, että minulla ei ollut mitään sosiaaliturvaa. Kun minulla oli yritys, ja siihen riitti y-tunnus, niin ei ollut oikeutta mihinkään sosiaaliturvaan, vaikka yritys ei aluksi tuottanut yhtään mitään.

Tahtonaiset eivät vaikene ongelmista

Hellapoliisi Kati Jaakonen on nyt mukana naisyrittäjien kanssa pohtimassa ratkaisuja, tavoitteena saada aikaan muutosta yrittäjien tilanteeseen.

– Meillä on paljon työttömiä ja työhaluisia, mutta yrittämisen alkuun on tosi vaikea lähteä. Osa yrittäjistä saa starttirahaa ja rahahan tässä ratkaisee. Aika usein yrittäjä joutuu ottamaan lainaa, jotta voisi yrittää liikeideaansa. Harvoin asiakkaat ovat valmiina. Joskus puoliso mahdollistaa oman yrittämisen. Itse kaipasin aloittaessani pientä enkeliä, joka olisi kulkisi mukana ja pitäisi kädestä, kunnes pärjäisin itsekseni, kertoo Jaakonen.

– Yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa. Jos ei ole riittävästi asiakkaita, niin et ole oikeutettu saamaan mitään tukea. Osa-aikaiset työntekijätkin saa Kelan peruspäivärahaa. Jokaisella pitäisi olla jokin perusturva. On sen nimi kansalaispalkka tai mikä tahansa, niin kun olisi perusturva, olisi helppo kokeilla yrittäjyyttä. Se karsisi byrokratiaa ja saataisiin työpaikkoja ja ihmisten ideoita käyttöön.

Yrittäjyys tapetille bloggaamalla

Kati Jaakosen perhe on kohdannut myös yrittäjän perheen sosiaaliturvan ongelmat.

– Mies on saanut yt-neuvotteluissa kenkää ja todennäköisesti hän ei tule saamaan mitään liiton rahoja, vaikka on ikänsä liitolle maksanut, siitä syystä, että minä olen yrittäjä. Tässä pitäisi katsoa faktoja, onko yrityksellä ylipäänsä maksukykyä, Jaakonen puuskahtaa.

Jaakosen keino vaikuttaa asioihin on keskustelun herättäminen ja myös suorat kontaktit päättäjiin.

– Me naisyrittäjät ollaan koottu rivit #sori15 (siirryt toiseen palveluun)-blogin alle ja käydään aktiivista keskustelua myös Facebookissa ja Twitterissä, eli ollaan päätetty nostaa kissa pöydälle. Tukea on tullut, myös monet miehet ovat juttujamme jakaneet, ja tämä on herättänyt paljon keskustelua.

– 98,9 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle 50 työntekijän yrityksiä. Jos meitä nyt vähän autettaisiin, niin meillä on kaikki tahto palkata lisää työntekijöitä ja saada itselle töitä ja lisäksi muille töitä, Jaakonen painottaa.