Luterilaisen kirkon ykkösmies: "Koulutus ja kasvatus ovat rauhan avaimia Lähi-idässä"

Kuopiossa parhaillaan vieraileva Luterilaisen Maailmanliiton presidentti, piispa Munib Younan uskoo rauhan mahdollisuuteen Lähi-idässä. Piispa peräänkuuluttaa vuoropuhelua ja koulutuksen merkitystä ristiriitojen ratkaisussa.

Ulkomaat
Kalliomoskeija Jerusalemin Temppelivuorella.
Kalliomoskeija Jerusalemin Temppelivuorella.Jim Hollander / EPA

Luterilaisen Maailmanliiton presidentti, luterilaisen kirkon ylin johtaja piispa Munib Younan on kansainvälinen uskonnollinen johtaja, joka rakentaa työssään siltoja ihmisiä erottavien asioiden yli.

Lähi-idässä hän peräänkuuluttaa uskontojen rajat ylittävää koulutusta ja kasvatusta, jolla vihan ja väkivallan kierre katkaistaan. Piispa Munib on arabi ja palestiinalainen luterilainen kristitty. Hän on myös Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon ELCJHL:n piispa. Se on ainoa Lähi-idässä toimiva luterilainen kirkko. Kirkkoon kuuluu kuusi seurakuntaa. Ne sijaitsevat Jerusalemissa, Länsirannalla sekä Jordanian Ammanissa. Seurakunnalla on lisäksi neljä koulua Länsirannalla ja päiväkoti Öljymäellä.

Piispa Munibin seurakunnan kouluissa on tällä hetkellä kaikkiaan 3 000 oppilasta. Piispa korostaa, että kouluihin pyritään saaman saman verran tyttöjä ja poikia. Myös uskonnollinen tasapaino pyritään säilyttämään.

– Hieman yli puolet koulujemme oppilaista on kristittyjä, muslimeja puolestaan on hieman alle puolet.

Missiomme on käännyttää oppilaamme ääriajattelusta maltillisuuteen Lähi-idässä, joka on hukkumaisillaan ääriajatteluun.

Munib Younan

Piispa sanoo, että muslimeja ei pyritä käännyttämään kristityiksi.

– Meidän evankeliumin mukainen missiomme on käännyttää oppilaamme ääriajattelusta maltillisuuteen Lähi-idässä, joka on hukkumaisillaan ääriajatteluun.

Piispa Munib korostaa, että hänen kirkkonsa mottona on kouluttaa ihmisiä kehdosta hautaan.

– Opetamme heitä ajattelemaan kriittisesti, etsimään totuutta ja elämään sellaisessa tulevaisuuden toivossa, jossa erilaisista etnisistä ja uskonnollisista taustoista tulevat ihmiset elävät rauhanomaisesti rinnakkain. Koulutus antaa toivoa toivottomuuden keskelle. Me opetamme heille, kuinka asiat hoidetaan dialogin, ei väkivallan kautta. Annamme heille rauhankasvatusta.

Piispa sanoo, että hänen kirkkonsa haluaa vahvistaa myös naisten asemaa sikäläisessä vahvasti patriarkaalisessa yhteiskunnassa.

Piispa muistuttaa, että vaikka ELCJH on pieni yhteisö Pyhällä maalla, yksi kuudesosa Palestiinan kristityistä käy seurakunnan koulua tai osallistuu muuten se järjestämään ohjelmiin.

"Rinnakkainelo on ainoa toivomme Lähi-idässä"

Piiispa Munib sanoo, että uskontoa käytetään usein aseena Lähi-idässä, mutta silti se toimii monesti toivon ja myötätunnon käyteaineena, joka erilaisuudestamme huolimatta sitoo meidän entistä lähemmin toisimme.

Piispa Munib on pahoillaan siitä, että "arabikevät" eli demokratian esiinmarssi on muuttumassa "arabitalveksi" eli äärisuuntausten voimistumiseksi. Kyse taistelussa ei kuitenkaan ole uskonnosta.

– Tämän päivän kamppailut ovat seurausta vuosisataisesta poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä alueella. Äärisuuntaus kasvaa siellä, missä on epäoikeudenmukaisuutta. Me haluamme, että oikeudenmukaisuus ja demokratia tulevat kaikkiin arabimaihin.

Äärisuuntaus kasvaa siellä, missä on epäoikeudenmukaisuutta.

Munib Younan

– Muslimien ja kristittyjen perspektiivi arabien heräämiseen on, että kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset lailliset oikeudet, riippumatta siitä, ovatko he muslimeja, kristittyjä, sunneja, shialaisia, alaviitteja vai druuseja.

Piispa korostaa, että rauhanomainen rinnakkainelo on ainoa toivo Lähi-idässä.

– Nyt on dialogin aika, ei vihanpurkausten aika. Tämä ei ole helppoa, mutta tämä on se vaikea kutsu, johon meidän kaikkien tulee vastata.

Piispa uskoo, että poliittisen ratkaisun löytyminen on Lähi-idässä vaikeuksista huolimatta mahdollista.

– Olemme tänä vuonna kriittisessä tienhaarassa ajatellen kahden valtion mallin ratkaisua Israelin ja Palestiinan välille. Pyhällä maalla monet ovat kyynisiä tämän mahdollisuuden suhteen. Kuitenkin me uskomme edelleen tämän kahden valtion mahdollisuuteen, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin ja jossa me eläisimme rinnakkain turvassa, oikeudenmukaisesti, samanarvoisesti ja sovinnossa keskenämme. Jerusalemin tulisi olla kahden valtion ja kolmen uskonnon yhteinen, jaettu kaupunki.

Piispa korostaa myös, että Israelin pitää lopettaa siirtokunta-aktiviteettinsa ja Palestiinan pakolaiskysymyksielle pitää löytää poliittinen ratkaisu

Piispa Munib on opiskellut Suomessa diakoniaa ja valmistunut myös teologian maisteriksi Suomessa. Suomella onkin hänen sydämessään lämmin tila. Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa hän arvostaa ennen kaikkea nuorisotyötä, maallikkojen merkittävää roolia kirkossa sekä herätysliikkeiden elähdyttävää vaikutusta.

– Suomalainen körttiläisyys ei vain oikein istu meidän mentaliteettiimme Lähi-idässä, piispa naurahtaa.