Astronomit: Avaruudessa on miljardeittain elinkelpoja planeettoja

Avaruus ei silti kuhise älyllistä elämää, tai olisimme jo kuulleet siitä, sanoo kosmoksen suotuisia seutuja kartoittanut tutkija.

Ulkomaat
Radioteleskooppi Australia.
Murchisonin radioteleskooppiasema länsi-Australiassa.Ant Schinkel / EPA / CSIRO

Australialaiset planeettatutkijat arvioivat, että galaksissamme on satoja miljardeja maapallon kaltaisia planeettoja, joilla voi olla elämälle suotuisat olosuhteet.

Australian kansallisen yliopiston tutkimuksessa sovellettiin runsaan 200 vuoden ikäistä ajatusta tuhansiin Kepler-avaruusteleskoopilla havaittuihin eksoplaneettoihin eli muihin kuin oman aurinkokuntamme planeettoihin.

Tulokseksi tuli, että jokaista tähteä kiertää keskimäärin kaksi eksoplaneettaa niin sanotulla kultakultrivyöhykkeellä eli lämpötilaltaan sellaisella etäisyydellä, että vesi pysyy sulana mutta ei toisaalta haihdu pois.

Voi olla, että elämän kehittymisessä on jokin pullonkaula, jota emme vielä tunne.

Astronomi Charley Lineweaver

– Tiedämme nyt, että elämälle suotuisia paikkoja on paljon, sanoo professori Charley Lineweaver.

Hän myöntää kuitenkin samalla, ettei avaruus kuhise älykkäitä muukalaisia, jotka osaavat rakentaa radioteleskooppeja ja avaruusaluksia. Muussa tapauksessa ihmiskunta olisi jo kuullut heistä tai nähnyt heidät, Lineweaver sanoo.

– Voi olla, että elämän kehittymisessä on jokin pullonkaula, jota emme vielä tunne. Tai kenties älyllistä elämää kehittyy, mutta se myös tuhoaa itsensä.

Kepler-teleskooppi havaitsee lähinnä planeetat, jotka ovat elämän kannalta liian lähellä tähtiään. Australialaisryhmä kuitenkin sovelsi Keplerin tuloksiin samaa menetelmää, jolla vuonna 1781 löydettiin meidän aurinkokuntamme Uranus-planeetta.

Brittiastronomi William Herschelin tarkoituksena oli kartoittaa teleskoopillaan tähtiä, jotka ovat liian heikkoja paljaalle ihmissilmälle. Hän huomasi taivaankappaleen, joka liikkui tähtien editse – sen täytyi siis olla lähempänä Maata kuin tähdet. Muut astronomit olivat kyllä nähneet ilmiön jo 1600-luvun puolella, mutta vasta Herschel tajusi, että kyseessä oli uusi planeetta.