1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Kirjailijakin voi olla idoli: "Kovempi vastaanotto kuin Justin Bieberillä"

Kirjaan tarttuminen saattaa olla vaikeaa erityisesti pojille, koska he pelkäävät sen murentavan katu-uskottavuutta. Pelit ja elokuvat tahtovat viedä huomion, mutta Lukuinto-hanke haluaa kertoa, ettei kirja ole menetetty. Tarvitaan vain tarpeeksi innostavia esikuvia.

Kuva: Laura Valta/ Yle

Kun elokuvaohjaaja, kirjailija ja Lukuinto-lähettiläs Aleksi Delikouras kertoo lukemisen ja kirjojen ilosanomaa koululaisille, huomio on taattu. Teinit ottavat selfieitä kirjailijan kanssa, ja jopa hankalin yleisö eli pojat uskovat, ettei lukeminen olekaan pelkkää tyttöjen tai tätien touhua.

– Kun ne näkee mut höpisemässä ja että tämmönen torvelokin on kirjottanu kirjan, aika nopeesti ne tajuaa et "ai, toi on ihan ookoo". Kuulin, että jossain koulussa ne oli sit ruvennu porukalla lukemaan mun kirjoja, näitä nörttikirjoja, kun yksi koulun kovis oli eka lukenu sen ja sit siitä oli tullu hyväksyttyä sen jälkeen, Delikouras kertoo, ja nuorten kieltä puhuvaa miestä on helppo uskoa.

Saman on huomannut myös toinen hankkeen innokkaista lähettiläistä, kirjailija ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Siri Kolu, joka on koulukäynneillä saanut tiukan ringin lapsia ympärilleen ja salaisuuksia taskuihinsa.

– Eilen pieni tyttö tuli tökkimään minua olkapäähän ja sanoi: "Minä olen ajatellut, että olen tosi huono kirjoittaja, mutta nyt kun sinä rohkaisit minua, päätin antaa tarinalle mahdollisuuden." Sit me ollaan sydän murskana matkalla seuraavaan paikkaan, Kolu kertoo liikuttuneena.

Enemmän innostamista, vähemmän ongelmia

Lukemisen ja kirjojen ilosanomaa kerrotaan kautta koko Suomen monin eri tavoin: on muun muassa koulutuksia opettajille ja kirjastoväelle, vierailuja kouluissa, mediakasvatusta ja lukuisia monimediaisia tempauksia.

Etenkin pojat kokee olevansa huonoja lukijoita tai kirjoittajia. Ei ne samalla tavalla koe olevansa huonoja pelaajia tai leffankatsojia.

Aleksi Delikouras

Yksi herättävistä keinoista ovat kiinnostavat lähettiläät, jotka koulukierroksilla edesauttavat tärkeimmän tavoitteen toteutumista: innostetaan lukemaan sen sijaan, että korostettaisiin ongelmaa.

– Sanon ensimmäiseksi, että kirja ei ole vakava asia. Kirjallisuus on rönttiä, toiminnallista, siinä löytää kavereita, mutta sen parissa voi löytää myös ihanteellisen elämänkumppanin, luettelee Kolu kirjojen hyviä puolia.

– Ihan alkuun sanon, ettei se ole niin vaikeaa se lukeminen tai kirjoittaminenkaan. Monesti musta tuntuu, että nuoret, etenkin pojat, kokee olevansa huonoja lukijoita tai kirjoittajia. Ei ne samalla tavalla koe olevansa huonoja pelaajia tai leffankatsojia, toteaa Delikouras.

Kovempi kuin Bieber ja Robin

Lähettiläät ovat työssään huomanneet, ettei kirja suinkaan ole menetetty juttu, vaikka Lukuinto (siirryt toiseen palveluun)-hankkeen taustalla onkin huoli lukemisen vähentymisestä.

– Kirja on maailman sinnikkäin olento, se ei luovuta. Se metamorfoituu ehkä käyttöliittymästä toiseen, me voidaan nähdä mitä e-kirjalle käy tai pelien ja kirjan välisovelluksille, mut kirja on silkka voittaja, usko mua, hymyilee Kolu.

Ja kun viesti viedään oikealla tavalla, se myös menee perille.

– Joskus tuntuu, että on kovempi vastaanotto kuin Justin Bieberillä tai Robinilla, ihan rockstara-olo on ollut. On mieletöntä huomata että jopa kirjoissa voi olla tämmöstä ilmiötä, Delikouras kuvailee.

Kirja on maailman sinnikkäin olento, se ei luovuta.

Siri Kolu

Keskittyminen vaihtuu nopeaan silmäilyyn

Projektipäällikkö Eeva Kurttila-Materon mukaan ydinongelma on se, että yhä harvempi jaksaa keskittyä pitkiin teksteihin. Lapset ja nuoret lukevat, mutta eri tyyppisiä tekstejä, eri tavalla, lyhyesti silmäillen.

– Sehän on nykyään meidän aikuistenkin ongelma. Mutta kyllä hyvä sanavarasto on nykyisessä tietoyhteiskunnassa tarpeellinen, ja siinä kaunokirjallisuus on tärkeässä osassa, Kurttila-Matero muistuttaa.