Näkökulma: Saako stadionin täyteen kakkukahveilla?

Jari Sillanpää konsertoi kesällä Olympiastadionilla toisena suomalaisena sooloartistina. Stadionkonsertista on tullut suomalaisartisteille suosion suuruuden mittari, kirjoittaa Yle Uutisten kulttuuritoimittaja Ville Vedenpää.

kulttuuri
Ville Vedenpää

Viime kesänä Cheek onnistui Olympiastadionin valloittamisessa ensimmäisenä suomalaisena sooloartistina. Tuolloin arvuuteltiin, kuka uskaltaa yrittää seuraavana samaa. Itselle ei kovin montaa nimeä tullut mieleen, mutta yksi oli Jari Sillanpää.

Torstaina Sillanpää kertoi, että ensi kesänä Olympiastadionilla juhlitaan hänen synttäreitään. Eikä ihan minä tahansa päivänä. Hän täyttää konserttipäivänä 50 vuotta.

Mikä oivallinen idea laulajalta tai itse asiassa hänen taustajoukoiltaan. Syntymäpäivien juhliminen on juuri sitä, mitä suurien konserttien elämyksiltä haetaan. Tule juhlimaan Jarin kanssa! Väliaika! Kakkua ja kahvia!

Mutta kyllä stadionin täyttämiseen tarvitaan muutakin.

Siihen tarvitaan 20 vuotta sitten tangokuninkaaksi kruunattu Jari Sillanpää. Hän on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen ykkösartisteista ja suosio on ollut vankkumaton. Innokkaat fanit ovat täyttäneet taitavan laulajan konsertit vuodesta toiseen. Tämä ei ole ihme, sillä onhan Sillanpää lyömätön showmies, jollaista toista ei Suomesta löydy.

Elokuussa stadionilla nähdään varmasti viihdyttävä show ekstramausteilla höystettynä. Ja mukana synttäreillä bailaa joukko, josta suurin osa on hänen hardcore-fanejaan eli 50–60-vuotiaita naisia.

Jari Sillanpäälle pitää silti antaa pisteet rohkeudesta. Cheekin jälkeen toisena stadionin valloitusta yrittävän asema ei ole helppo. Voiko joku pystyä samaan? Konserttibisneksen ammattilaiset arvioivat jo aikaisemmin, että yrittäjiä varmasti tulee, joista toiset onnistuvat ja toiset eivät.

Suurista areenoista on tullut suomalaisille artisteille ja bändeille suosion suuruuden mitta. Kaija Koo täytti helposti Helsinki Areenan ja Apulannan näyttävä show Espoon Areenassa oli kokoluokassaan varmasti oikea. Olympiastadion on vielä kuitenkin omassa kuninkuusluokassaan.

Kynnys lähteä kokeilemaan stadionin lavaa varmasti madaltuu entisestään, mutta suuren tuotannon tarvitsevaa konserttia ei lähdetä toteuttamaan ilman tarkkoja laskelmia. Konsertteja tekevissä yrityksissä pelataan stadionin suhteen erittäin varmaa peliä, sillä epäonnistuminen toisi suuret taloudelliset tappiot ja artistin maine olisi mennyttä.

Mutta suunta on oikea. Viime vuonna Cheekin takki auki –meiningille naureskeltiin. Rohkeus ja riskinotto kuitenkin kannattivat. Vanavedessä moni muukin on uskaltanut lähteä tavoittelemaan aiempaa suurempia lavoja.

Ja kun stadionin ovi näyttää nyt olevan henkisesti helpommin avattavissa, mieleen tulee väistämättä, kuka uskaltaa seuraavaksi. Olympiastadionilla on nähty jo avajaisbileet ja ensi kesänä on vuorossa syntymäpäivät. Olisiko seuraavana lastenjuhlien vuoro?

Robin ja valtava pallomeri. Joo!