Sarjakuvan pitää saada olla villi ja vapaa

Lyhyt historia vakavasti otettavana taidemuotona on alan harrastajien mukaan suuri etu. Kaiken kaupallistamisen keskellä se tuo vapauden rikkoa rajoja.

kirjallisuus
Sarjakuvalehtiä pöydällä.
Heidi Ruotanen

Taidemuotona lyhyt historia tuo selvästi myös alan harrastajille vapautta: he uskaltavat reilusti tunnustaa nauravansa myös sanomalehtien strippisarjakuville. Selityskin on selvä, sillä myös niissä toteutuu sarjakuvan ydin – kyky herättää tunteita.

Kirjallisuutta opiskeleva Joonas Sutinen koki silti eräänlaisen kriisin pari vuotta sitten, kun hän mietti vakavissaan mieltymystensä järkevyyttä.

Kun kuva on apuna, pystyy kertomaan asioita monella tasolla.

Sarjakuvaharrastaja Joonas Sutinen

– Olin hämilläni, sillä Watchmen (Suomennettuna Vartijat, Alan Mooren kirjoittama ja Dave Gibbonsin kuvittama 12-osainen sarjakuvaromaani vuodelta 1986) sykähdytti enemmän kuin mikään romaani, minkä olen lukenut.

Kun Sutinen jatkoi ajatuskulkuaan, hän huomasi, ettei siinä ole mitään huonoa, koska sarjakuva on pätevä ja tärkeä taidemuoto.

– Kun kuva on apuna, pystyy kertomaan niin paljon asioita monella tasolla.

Sarjakuvan monet muodot ovat esillä tänään myös antikvaarisessa kirja- ja kulttuuritapahtumassa Vanhan Kirjan Talvessa Jyväskylän kaupunginkirjastolla.

Apuna traumaattisissa asioissa

Sarjakuvaharrastaja Heidi Ruotanen korostaa, ettei sarjakuva ole – toisin kuin ajatellaan ja varsinkaan romaanimuodossa – helppoa nieleskeltävää.

Sarjakuva on voimauttava keino käydä omia kokemuksia läpi.

Sarjakuvaharrastaja Heidi Ruotanen

– Esimerkiksi Keiji Nakazawanin Hiroshiman poika tai Art Spiedelmanin Maus, jotka kertovat toisen maailmansodan tapahtumista. Ne ovat aika rankkoja.

Myös Suomessa on osattu käsitellä rankkoja ja traumaattisia aiheita pilapiirrosten ja sarjakuvien keinoin jo 1930-luvulla.

– Tänä päivänä sarjakuva on voimauttava keino käydä omia kokemuksia läpi, Ruotanen huomauttaa.

Tehtävänä rikkoa rajoja

Wikipedian analyysin mukaan sarjakuva on esitys, jossa joukko perättäisiä kuvia muodostaa yhtenäisen tarinan. Kuvissa saattaa olla kirjoitettua tekstiä puhekuplien ja kuvatekstien muodossa.

Sarjakuvaharrastaja Joonas Sutisen mielestä luonnehdinta on muuten oikein, mutta tarinan ei aina tarvitse olla yhtenäinen.

Voi olla myös hiljaista sarjakuvaa.

Sarjakuvaharrastaja Heidi Ruotanen

– Se niin paljon kiinni, mihin tähtää. Parin sivun mittainen juttu, joissa ei ole päätä eikä häntää, mutta luo omanlaisensa tunnelman, voi silti toimia.

Heidi Ruotanen puolestaan muistuttaa, että sarjakuva pyrkii yleensäkin rikkomaan rajoja.

– Aina ei tarvitse olla puhekuplia, voi olla myös hiljaista sarjakuvaa, jossa kuvan keinoin tarinaa viedään eteenpäin.

Harrastajat pitävät sarjakuvan lyhyttä historiaa hyväksyttynä ja varteenotettavana taidemuotona monella tavalla etuna syvällisten teemojen esille tuomisessa.

– Sarjakuvalla on varaa seikkailla ja hämmentää, kun se ei ole muotona niin vakiintunut tai juurtunut. Sitä voi kuljettaa vapaamuotoisesti mihin suuntaan tahansa, Sutinen sanoo.

Terrorin uhka ei syy sensuuriin

Pariisissa satiirilehden toimitukseen tehty isku, jossa murhattiin lehden tekijöitä, järkytti sarjakuvaväkeä myös Jyväskylässä.

– Ranskan tapahtumien vuoksi terrorin uhka tuli jotenkin paljon lähemmäs myös omaa tekemistä. Tällaiset hirmuteot eivät mene ikinä jakeluun, mutta ei meidän niiden vuoksi pidä lähteä itseämme sensuroimaan, Ruotanen sanoo.

Jos ei saa tehdä sisältöjä, mitä itse haluaa, koko tekemisestä katoaa merkitys.

Sarjakuvaharrastaja Joonas Sutinen

Sutinen pitää sananvapautta oleellisena sarjakuvan tekijöille, koska kyse on taiteellisesta itseilmaisusta.

– Jos ei saa tehdä sisältöjä, mitä itse haluaa, koko tekemisestä häviää merkitys. Omat sarjakuvani ovat tosin enimmäkseen koomisia, eivätkä ne käsittele raskaita aiheita.

Sarjakuva teemana tänään

Vanhan Kirjan Talvessa humoristisen, oivaltavan ja tunteita herättävän sarjakuvan tutkimisesta ovat puhumassa muun muassa sarjakuvaneuvos Jukka Heiskanen sekä sarjakuvataiteilija Timo Kokkila.Terrorin uhka tuli lähemmäs myös omaa tekemistä.

Terrorin uhka tuli lähemmäs myös omaa tekemistä.

Sarjakuvaharrastaja Heidi Ruotanen

Lauantaina kirjailijavieraana on myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2012 voittanut Aki Ollikainen, joka kertoo odotetusta, toisesta romaanistaan.

Kaupunginkirjaston lisäksi ohjelmaa on tänä vuonna myös Jyväskylän yliopiston pääkirjastolla, jossa tapahtuman teemat näkyvät myös. Kauppakadun yläpäässä on puolestaan myynnissä kasoittain vanhoja vinyylilevyjä.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanhan Kirjallisuuden Ystävät ry, Jyväskylän kaupunginkirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Jyväskylän maakunta-arkisto.

Heidi Ruotasta ja Joonas Sutista haastatteli Mikko Maasola.