Järisyttäviä ensikohtaamisia - nykymusiikkifestivaali Musica novan teema on Dialogues - Vuoropuheluja

Joka toinen vuosi järjestettävä Musica nova on Suomen suurin nykymusiikkifestivaali.

musiikki
John Storgårds
John StorgårdsHeikki Saukkomaa / Lehtikuva

Helsingissä tänään alkava nykymusiikkifestivaali haluaa järjestää yleisölleen kohtaamisia uusien teosten, jopa kokonaan uusien musiikinlajien kanssa. Tämänkertaisen ohjelmiston sävellyksistä pääosa on syntynyt 2000-luvulla. Lisäksi ohjelmistossa on kantaesityksiä.

Haluan näyttää, miten monipuolinen asia uusi musiikki on.

Anssi Karttunen

Tänä vuonna ennätysmäärä konserteista on ilmaisia ja tapahtuu yllättävissä paikoissa yllättäviin aikoihin, jolloin niihin voivat törmätä nekin, jotka eivät ostaisi lippua konserttiin, kertoo tuore festivaalijohtaja, sellisti Anssi Karttunen:

– Ilmaiskonsertit luovat tärkeän vuoropuhelun esiintyjien ja sellaisen yleisön välille, joka ei välttämättä tiedä olevansa Musica novan yleisöä.

– Haluan näyttää, miten monipuolinen asia uusi musiikki on, ja miten erilaista musiikkia sen alla tehdään. Myös konsertit ovat keskenään hyvin erilaisia, sanoo Karttunen.

Musica nova näkyy ympäri Helsinkiä ja Espoota. Samat esiintyjät, jotka esiintyvät iltakonserteissa, ovat koonneet tunnin iltapäiväresitaaleja. Lisäksi Sibelius-akatemian pianonsoiton opiskelijat järjestävät pianon yön.

– Näissä konserteissa ei ole tärkeintä se, että ne ovat ilmaisia, vaan ilmaisuus on vain sivujuonne. Se tulee kaupan päälle, linjaa Karttunen.

Tanskalaissäveltäjän teos syntyi yhteistyössä laulajan ja kirjailijan kanssa

Musica novan säveltäjistä monet esiintyvät festivaalilla useassa eri roolissa. Osa ensittää itse musiikkiaan, opettaa tai luennoi festivaalin tapahtumissa.

Heti festivaalin avajaisiltana Musiikkitalossa kuullaan kapeliimestari John Storgårdsia viulusolistina ja sopraano Barbara Hannigania kapellimestarina. Orkesterina on Helsingin kaupunginorkesteri.

Vuoropuhelu on läsnä kaikissa teoksissani.

Hans Abrahamsen

Konsertti esittelee muun muassa kaksi festivaalin rensidenssisäveltäjää, ranskalaisen Pascal Dusapinin ja tanskalaisen Hans Abrahamsenin.

Abrahamsenin teoksen lähtökohtana on brittikirjailijan, libretistinä ja kriitikkonakin tunnetun Paul Griffithsin teksti, jota Barbara Hannigan ehdotti säveltäjälle inspiraatioksi.

– Giffiths on yhteinen tuttavamme, kertoo Abrahamsen.

– Hän on kirjoittanut hienon novellin, jossa nuoren tytön dialogi on lainattu Shakespearen näytelmästä Hamlet, Ofelian roolilta.

Säveltäjä ja laulaja kehittivät teosta eteenpäin yhdessä.

– Vuoropuhelu on ylipäänsä läsnä kaikissa teoksissani. Se voi olla pään sisäistä dialogia, mutta myös konkreettista, muiden ihmisten kanssa käytävää keskustelua., kertoo Abrahamsen.

Uusi musiikki inspiroi, mutta Sibeliuskin on kuin puhdasta lunta

Abrahamsen tuntee suomalaista uutta musiikkia hyvin. Hän on tuntenut monta nykysäveltäjäämme kuiten Kaija Saariahon, Magnus Lindbergin ja Esa-Pekka Salosen nuoresta saakka.

– Eilen tosin kuulin Sibeliuksen ensimmäisen ja toisen sinfonian ja ne kuulostivat yhtä raikkailta, kuin puhdas lumi, jota tänään leijailee Helsingin taivaalta maahan, runoilee säveltäjä Hans Abrahamsen.

Avajaiskonsertti ja monet muut Musica novan konserteista ovat kuultavissa suorana Ylen verkkosivuilla.

Festivaali jatkuu 14. helmikuuta saakka. Sen pääjärjestäjät ovat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Kansallisooppera, Sibelius-akatemia, Tapiola Sinfonietta sekä Yleisradio.