yle.fi-etusivu

Näkökulma: AKT:n työpaikkakiusaamistuomiolla on suuri merkitys

Helsingin hovioikeus tuomitsi Auto-ja kuljetusalan Työntekijäliiton entisen puheenjohtajan Timo Rädyn sakkoihin Hilkka Ahteen pahoinpitelystä ja työturvallisuusrikoksesta. Hovioikeuden ratkaisu kertoo, milloin työkaverin kiusaaminen on rikollista toimintaa, kirjoittaa Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.

Kotimaa
Päivi Happonen
Päivi HapponenTiina Jutila / Yle

Suomen kuuluisin työpaikkakiusaamisjuttu sai tänään Helsingin hovioikeuden päätöksen. Helsingin hovioikeus oli samoilla linjoilla Helsingin käräjäoikeuden kanssa. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion voimassa.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuosi sitten tammikuussa Auto-ja kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) entisen puheenjohtajan Timo Rädyn liiton viestintäpäällikön Hilkka Ahteen pahoinpitelystä ja työturvallisuusrikoksesta 80 päiväsakkoon. Tuomio oli äärimmäisen poikkeuksellinen. Se oli nimittäin ensimmäinen kerta, kun Suomessa langetettiin työpaikkakiusaamisjutussa pahoinpitelytuomio.

Nyt myös siis hovioikeus on antanut pahoinpitelytuomion työpaikkakiusaamisjutussa.

Tuomioistuimet katsoivat, että Räty on syyllistynyt henkisen väkivallan käyttöön nyöryyttämällä Ahdetta julkisesti, karjumalla tälle ja lopettamalla puhumisen kokonaan alaiselleen.

Räty kertoi itsekin Ylen A-studiossa muutama vuosi sitten, ettei ole puhunut pariin vuoteen Ahteelle mitään. Työpaikalla ei tarvitsekaan jutella kaikkien kanssa, mutta tehtävien tekeminen on kyllä äärimmäisen vaikeaa, jos esimies ei suostu alaiselleen puhumaan. Tuomioistuimen mukaan tämä oli myös yksi peruste sille, miksi Räty tuomittin pahoinpitelystä.

Suurin osa meistä tietää tapauksia, jolloin joku on joutunut työpaikallaan kiusatuksi. Kovin moni meistä ei tunne kuitenkaan henkilöä, jonka kiusaamisjuttu olisi päätynyt poliisille tai peräti tuomioistuimeen.

Helpompaa on vaikka yrittää vaihtaa työpaikkaa, tai yrittää vain selvitä kiusaajan kynsissä päivän kerrallaan. Näin ovat kertoneet esimerkiksi ne lukuisat ihmiset, jotka ovat lähettäneet viime vuosien aikana viestejä Hilkka Ahteelle.

Lapsetkin sen tietävät, että kiusaamisen tapoja on monia. Ja hiekkalaatikoilla ja työpaikoilla on jos jonkinlaisia tyyppejä. Se raivostuttava ja ärsyttävä tyyppi ei välttämättä ole kiusaaja. Tai voihan se ollakin, mutta ei niin paha, että syyllistyisi ihan rikokseen. Moni on ehkä pohtinut usein, millainen käytös on sellaista kiusaamista, johon jonkun pitäisi puuttua.

Nyt oikeus on linjannut, milloin kiusaaminen on rikollista puuhaa. Nyt tiedossa on myös se, milloin voit syyllistyä pahoinpitelyyn, vaikka et olisi hipaissutkaan uhriasi.

Hovioikeuden ratkaisulla on suuri merkitys.

Työturvallisuusviranomaiset, poliisit ja syyttäjät lähtevät varmasti aiempaa rohkeammin puuttumaan työpaikkakiusaamisasioihin. Tyypillisesti nämä jutut kun ovat päätyneet melko harvoin poliisitutkintaan ja tuomioistuimeen. Siellä nähdään vain jäävuoren huippu.

Oikeuden päätös myös muistuttaa siitä, miten työpaikoilla tulisi käyttäytyä. Jos karjut työkaverille, nöyryytät häntä ja olet niin ilkeä, että tuhoat hänen mielenterveyttään, niin silloin voit syyllistyä pahoinpitelyyn.

Timo Rädyn ja Hilkka Ahteen kiusaamisjupakkaa on käsitelty nyt kahdessa tuomioistuimessa. Vielä ei ole tiedossa, haetaanko jutussa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Jos sitä haetaan, niin korkein oikeus aikanaan päättää, ottaako se jutun käsittelyyn.

Nyt me jokainen tiedämme ainakin yhden tapauksen, joka on päätynyt tuomioistuimeen, ja josta on annettu kova tuomio.

Toivottavasti tämän tuomion jälkeen joku työpaikan terroristi päättää lopettaa alaisensa tai työkaverinsa henkisen pahoinpitelyn.

Ihan vain siksi, että lähimmäisen elämä olisi helpompaa. Tai vaikkapa pelkästään siksi, että teoistaan voi joutua vastuuseen.

Niin kävi Auto-ja kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtajallekin.