1. yle.fi
  2. Uutiset

Väärennökset pitävät taidealan ammattilaiset ja poliisin varpaillaan

Taideväärennökset kiusaavat taideammattilaisten lisäksi poliisia, jonka tutkittavaksi päätyy jatkuvasti yksittäisiä tai laajoja taidehuijaustapauksia. Tekniikka kehittyy, ja väärennetyille teoksille saatetaan luoda historia ja identiteetti.

kulttuuri
Tauluja.
Antti Haavisto / Yle

Keskusrikospoliisi tutkii parhaillaan laajaa taideväärennösvyyhtiä, joka ulottaa lonkeroitaan Etelä-Suomen lisäksi muun muassa Pohjanmaalle, sekä ainakin Ranskaan ja Ruotsiin. Tapauksessa on mukana useita yksityishenkilöitä sekä yhteisöjä, ja väärennöksiä on tehty muun muassa taiteilija Ilkka Lammin teoksista. Kyseinen rikoskokonaisuus on suuruudeltaan jopa 15 miljoonan euron luokkaa.

Taideväärennökset työllistävät kuitenkin poliisia koko ajan.

– Taideväärennöksiä tulee jatkuvasti yksittäistapauksina lisää, eli joitakin asioita on aina vireillä, kertoo ylempänä mainitun taideväärennösvyyhdin tutkinnanjohtaja ja keskusrikospoliisin rikoskomisario Juha Siljamäki.

Poliisia työllistää lisäksi se, että väärennettyjä taideteoksia voi jäädä markkinoille, vaikka ne olisi jo oikeudessa käsitelty ja todettu väärennöksiksi.

Tämä on poliisille niin sanotusti toivoton suo.

Juha Siljamäki, rikoskomisario

– Tämä on poliisille niin sanotusti toivoton suo. Lähtökohta on se, että jos rikoksesta epäillyltä tavataan väärennetty teos, siitä tulee menettämisseuraamus, mutta ongelma on se, että kun näitä (väärennettyjä) töitä myydään, siellä on niin sanottu vilpittömän mielen suoja. Teoksia ostetaan siis tietämättä, että kyseessä on väärennetty teos, eikä nykyinen lainsäädäntö mahdollista sitä, että näissä tapauksissa tuomittaisiin menettämisseuraamus, Siljamäki kertoo.

Väärennöksillekin luodaan historia

Rikoskomisario Juha Siljamäki sanoo, että tekniikan kehittyminen tuo oman ongelmansa muun muassa väärennösten tunnistamiseen.

– Metodit ja tekniikka ovat kehittyneet, ja niiden tunnistaminen ja aitoustodistusten väärentäminen on myös yksi osa-alue tähän kokonaisuuteen. Väärennetylle teokselle pyritään luomaan tällainen tausta, että sillä tietty historia, ja tätä kautta dokumentoimaan sen aitous, Siljamäki sanoo.

Vaasalainen taidehistorioitsija ja kuvataidekriitikko Maaria Niemi pitää väärennösten yleistymistä huolestuttavana.

– Taide on lähtökohtaisesti tarkoitettu ihan toisenlaiseen asiaan kuin minkäänlaiseen rikolliseen toimintaan. Se huolestuttaa, että taiteen alalla on järjestäytynyttä rikollisuutta tai ammattimaisesti toimivia tekijöitä, Niemi toteaa.

"Ei horjuta uskoani taiteeseen"

Taidehistorioitsija Maaria Niemi kehottaa taidetta ostavia varovaisuuteen.

Vaasalainen taidehistorioitsija Maaria Niemi on huolissaan taideväärennöksistä.
Vaasalainen taidehistorioitsija Maaria Niemi.Antti Haavisto / Yle

– Ehdottomasti kannattaa olla varuillaan, varsinkin jos yhtäkkiä tarjoutuu mahdollisuus tehdä valtavan hyvät taidekaupat jostakin mestariteoksesta, jota ei ole aiemmin nähty. Se on hyvin poikkeuksellista ja miltei mahdotonta. Toinen hälyttävä merkki on se, että taulukauppiaalla on kova kiire, eli sanotaan että teos on vain nyt saatavilla, ja kaupat pitää tehdä nopeasti.

– Taiteen ammattilaisten parissa on vähän sellainen itseironinenkin käsitys, että parhaimmat väärennökset roikkuvat taidemuseoiden seinillä, eli ikään kuin on niin suurta taituruutta, että niin sanotun tavallisen kadunkulkijan on mahdotonta tunnistaa väärennöksiä.

Niemi kehottaa taiteenostajia kääntymään ammattilaisten puoleen.

– Meillä on olemassa esimerkiksi taiteilijaseuroja ja taidelainaamoja, joissa tiedetään, että kyse on aidoista teoksista ja ammattitaiteilijoista. Jos joku (taidekauppias) ilmaantuu oven taakse tai soittaa suoraan sinulle, suhtautuisin hyvin varovasti. Tämä kaikki ei kuitenkaan horjuta uskoani taiteeseen. Pitää palauttaa mieleen se, että taiteesta voi nauttia ilman, että omistaa sitä, Niemi lopettaa.

Lue seuraavaksi