Krisse raatoi vuosia 12 euron päiväpalkalla: ”Koin itseni lapsityövoimaksi”

Turkulainen kiinteistönhoitaja Krisse Pääskynen, 36, on nykyään iloinen mies uudessa työpaikassa. Toisin oli vielä viime syksynä. Silloin Krisse lähti Huiskulan Puutarha Oy:stä, jossa hän oli avotyössä yhdeksän ja puoli vuotta 12 euron päiväpalkalla. Kehitysvammaisilta avotyöntekijöiltä puuttuu paitsi kunnon palkka myös työsuhteen turva.

Ajankohtainen kakkonen
Krisse
Kiinteistönhoitaja Krisse Pääskynen on näinä päivinä kiireinen mies: lumitöitä riittää jopa öiseen aikaan.Mika Okko

– Koin Huiskulassa itseni lapsityövoimaksi. Olin halpaa työvoimaa, joka tekee nopeasti ja joutuu raatamaan hirveästi. Mitta tuli täyteen, kun he eivät suostuneet palkkaamaan oikeasti. Kyselin palkkausta pari-kolme kertaa ja sitten ilmoitin, että nyt lähden. He luulivat, että lasken leikkiä, Krisse sanoo uudessa työpaikassaan Kiinteistöässä Oy:ssä.

Nykyinen työ ei eroa paljoakaan entisestä. Työ on ulkoalueiden hoitoa, kuljetustehtäviä ja lumitöitä. Näin sesonkiaikana työtä tehdään vaikka keskellä yötä, 70 tuntia kuukaudessa. Mutta täällä Krisse saa samaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa kuin muutkin kiinteistönhoitajat.

Uusi työ on ennen kaikkea miehen oman sinnikkyyden tulosta. Krisse haki 13 paikkaan, kunnes tärppäsi.

– Positiivinen asenne sai palkkaamaan hänet. Krisse oli niin innokas ja sisukas, että kun puolella sanalla sanoin, että on mahdollisuus työhön, niin hän piti huolen siitä, että siitä myös tuli mahdollista. Hän on ihan normaali työntekijä, sanoo Kiinteistöässän omistaja ja perustaja Teija Harka.

Krisse Pääskynen
Kiinteistöässä Oy:n perustaja ja omistaja Teija Harka kiittelee uuden työntekijänsä Krisse Pääskysen asennetta työhön.Mika Okko

Viisi euroa päivässä

Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista ihmistä. Heistä yli puolet on työikäisiä, ja arviolta on 3000 työkykyisiä ja -haluisia, mutta vain noin 400–500 tekee tavallista palkkatyötä. Noin 2000 on avotyössä, jossa palkka vaihtelee viidestä eurosta 12 euroon päivässä. Avotyössä kunta maksaa kehitysvammaiselle työntekijälle työosuusrahan ja laskuttaa sen jälkeen yritystä tehdyistä työpäivistä.

– Järjestelmä on tällainen. Varsinaisesti hän ei ollut meillä töissä, vaan työllistämisohjelmassa. Sellaista sopimusta kaupunki meille tarjosi, perustelee Huiskulan Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Jali Murto.

Murto painottaa, että Krisse ei tehnyt töitä yhtä paljon kuin yrityksen vakituinen henkilöstö.

Turun kaupungin työhönvalmentaja Tarja Ahonen vakuuttaa, että toiminta on lainsäädännön mukaista.

– Kun puhutaan avotyöstä tai tuetusta työtoiminnasta, kyse ei ole työsuhteesta. Avotyö on polku työelämään, jossa tehdään työtehtäviä, mutta ei vastuuteta ihmisiä. Kaupunki ei nettoa siitä mitään, Tarja Ahonen sanoo.

Suuri vastuu työstä

Krisse Pääskysen polku palkkatöihin oli pitkä, melkein kymmenen vuotta. Hän kertoo, että työpäivän pituus Huiskulan Puutarhassa oli kuusi tuntia ja vastuu suuri. Krisse on opiskellut ensin puutarhuriksi ja sitten Aura-instituutin kiinteistöhoidon valmentavalla linjalla. Ajokortin hän sai vuonna 2009. Siitä huolimatta häntä ei haluttu palkata työsuhteeseen.

– Krisse on fiksu kaveri ja palkkausasia oli esillä monta vuotta. Edeltäjäni teki aikoinaan selväksi, että työsuhdevaihtoehtoa ei ole. Krisse halusi elämässään eteenpäin ja normaalin työpaikan. Meillä ei ollut sitä hänelle tarjota, pahoittelee Huiskulan Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Jali Murto.

Kehitysvammaisten tukiliiton vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää huomauttaa, että vaikka samasta asiasta käytetään eri nimiä, avotyö on työhön sijoittamista, mutta tuetun työn tavoite pitäisi aina olla palkkatyö.

– Oleellista on se, tuetaanko ihmistä oikeasti siirtymään palkkatyöhön vai tuetaanko avotyötoimintaa itsessään. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, pitää noudattaa myös työehtosopimusta, hän painottaa.

Eläkepaperit naulaan?

Sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus että Suomen hallituksen vammaispoliittinen ohjelma linjaavat, että työhön osallistumisen mahdollisuudet tulee turvata kaikille. Palkkatyö on osallisuuden ja taloudellisen itsenäisyyden perusta.

Krisselle uusi työ tarkoittaa ennen kaikkea elintason nousua.

– Minulla oli eläke aiemminkin, mutta vedottiin siihen, että eläke menee, jos teen palkkatyötä. Nytkin minulla on eläke, mutta asumistuki tippui uuden palkkatyön myötä puoleen.

Nykylainsäädännön mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita enintään takuueläkkeen määrän, joka on 746,57 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Mikäli ansiot ovat tätä suuremmat, voi eläkkeen jättää lepäämään korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Se on käynyt myös Krissen mielessä.

– Voisin hyvin jättää eläkkeen ja tehdä kokopäivätyötä. Työkaverit ovat mukavia. Kyllä siellä viihtyy. Se on nyt pomosta kiinni. Olen kyllä jo vähän vihjaissut asiasta, Krisse kertoo.

– Kyllä Krisse itse oli heti valmis lyömään eläkepaperit naulaan. Katsotaan nyt vähän aikaa. En pidä ajatusta mahdottomana. Kunpa kaikilla olisi sama asenne, ilo ja motivaatio kuin Krissellä, niin hommat sujuisivat kivasti, sanoo Kiinteistöässän Teija Harka.

Krissen mukaan avotyötä pitäisi vähentää ja sen sijaan luoda kehitysvammaisille töitä avoimille markkinoille lisäämällä kaupungin työhönvalmentajien ja yritysten yhteistyötä.

– Päättäjien pitäisi ottaa kehitysvammaiset ihmiset mukaan keksimään ratkaisuja työttömyyteen, Krisse Pääskynen ehdottaa.

Krisse Pääskynen osallistuu A2 Kehitysvammais-iltaan 10. helmikuuta klo 21 alkaen.

Turkulainen kiinteistönhoitaja Krisse Pääskynen kutsuu kaikki mukaan A2 Kehitysvammais-iltaan tiistaina 10.2. klo 21 alkaen YLE TV2:ssa.

Krisse Pääskynen Huiskulassa (siirryt toiseen palveluun)

Me itse ry: Puheista tekoihin - köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan ohjelma (siirryt toiseen palveluun)

Kehitysvammaliitto: Kehitysvammaiset ihmiset töihin (siirryt toiseen palveluun)

Työkeskus, avotyö, palkkatyö – 3000 työntekijää valmiina töihin