Lippu keulassa hätkäyttää – saako ruumisauton ohittaa?

Ennen jalankulkijat osoittivat ruumisautossa kuljettavalle vainajalle kunnioitusta pysähtymällä ja ottamalla hatun päästä. Tänä päivänä ruumisautot ovat sulautuneet osaksi arkipäivää ja liikennevirtaa.

liikenne
RUumisauto
Ville Airaksinen / Yle

Iso farmariauto ja lippu tangossa – joku on viimeisellä matkalla. Muuta liikennettä se ei juuri säväytä, vaikka moni miettii, miten ruumisautoon pitäisi suhtautua.

Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n puheenjohtaja Kyllikki Forsius on huomannut, että ruumisauto on sulautunut arkipäivään ja liikenteeseen.

– Jos auto nähdään poikkeavassa paikassa, vaikka jonkun kotipihassa, silloin se säväyttää: onkohan joku tuttu kuollut?

Ruumisauto ei aja ylinopeutta, maantienopeuksissakin se pysyttelee yleensä kahdeksankympin tuntumassa, vaikka rajoitus sallisi kovemmankin vauhdin.

– Ruumisautoa koskevat samat säännöt kuin muitakin. Liikennevirrassa mennään ja yritetään aiheuttaa mahdollisimman vähän hämminkiä. Mutta ei ruumisauto silti yleensä satasta aja, jyväskyläläinen hautaustoimistoyrittäjä Seppo Salminen sanoo.

Salminen on huomannut, että yllättävän monelta autoilijalta liehuva lippu pistää kuitenkin pasmat sekaisin.

– Joskus joku ohittaja palaa ruumisauton rinnalta lipun huomattuaan auton taakse. Usein varttunut väki jää ajamaan kunnioituksesta ruumisauton perään, vaikka ohikin saisi mennä.

Hattu pois päästä kunnioituksesta

Lain mukaan saattuetta ei saa liikenteessä katkaista. Forsiuksen mukaan hautajaissaatot ovat vähentyneet ja matkat lyhentyneet, ja hyvin harvoin niiden kulkua turvaa poliisi.

Forsius toivoisi Suomessa yleistyvän monissa muissa maissa jo käytössä olevan tavan: auton katolle voidaan laittaa magneettikiinnitteinen risti tai lippu osoittamaan hautajaissaattoon kuulumista.

Joskus joku ohittaja palaa ruumisauton rinnalta lipun huomattuaan auton taakse.

Hautausurakoitsija Seppo Salminen

– Tosin kyllä saattoväen huomaa melko helposti. Autoletka ajaa suhteellisen rauhallisesti ja kaikilla on tummat vaatteet.Useimmiten hautajaissaattoja nähdään taajamissa, kun omaiset saattavat läheistään kirkosta hautausmaalle.

– Kuljettajan ammattitaitoon kuuluu rytmittää oma ajo niin, ettei saattoväki katkea liikennevaloissa, Salminen kertoo.

Ennen vainajille osoitettiin suurta kunnioitusta. Liikenteessä ruumisauton tullessa vastaan autosta saatettiin sammuttaa valot.

– Kaupunkialueella varttuneet ihmiset saattavat vieläkin seisahtua ja miehet ottaa lakin pois päästä. Ennen sillä tavalla osoitettiin kunnioitusta, mutta nykyisin se on harvinaista, Salminen kertoo.

Forsiuksen mielestä nykypäivänäkin on aivan sallittua osoittaa myös tuntemattoman ihmisen viimeiselle matkalle kunnioitusta.

– Aina voi nyökätä ja tervehtiä kuljettajaa.

Muulta liikenteeltä Forsius toivoisi ymmärrystä erikoisajoneuvolle, jolla on arvokas lasti.

– Ruumisauto ei voi tehdä äkkinäisiä liikkeitä. Sille voisi joskus antaa tietä.

Arkkutilassa voi olla penkki omaiselle

Ruumisautot ovat M-luokan ajoneuvoja, mikä tarkoittaa, että auto on väriltään musta, valkoinen tai hopeanharmaa ja että autossa on kiinteällä vetolavalla varustettu kori.

Ohjaamon ja arkkutilan välillä on oltava turvalasi tai -seinä ja perällä saa olla enintään yksi istuin. Forsiuksen mukaan Suomessa autot, joissa yksi omainen voisi istua takana arkun vieressä, ovat harvinaisia.

Tehdasvalmisteista autoa ei saa alle 100 000 eurolla.

Puheenjohtaja Kyllikki Forsius

– Saksassa ja Italiassa niitä käytetään ihan yleisesti, Italiassa usein perässä ajaa auto, jossa istuvat kantajat.

Ruumisautot ovat suuria, tyylikkäitä ja arvokkaita autoa – myös rahassa mitattuna.

– Tehdasvalmisteista autoa ei saa alle 100 000 eurolla, autot voivat maksaa jopa 300 000 euroa. Niitä voidaan myös rakentaa, jolloin hinta yleensä hieman halpenee, Forsius sanoo.

Vainajan arvostukseen kuuluu, että arkkua kuljetetaan vain puhtaalla autolla. Huonolla kelillä ruumisautoja voidaan joutua pesemään useita kertoja päivässä.

Joskus ruumisauton voi nähdä arkku kyydissä ilman lippua, mutta siihen on Forsiuksen mukaan käytännöllinen selitys. Huonolla kelillä kuljettaja voi ottaa pitkällä matkalla lipun pois ja laittaa sen vasta lähellä taajamaa.

– Silloin ei tarvitse omaisten eteen mennä kuraisen lipun kanssa, Forsius sanoo.

Hyvästit tärkeille paikoille

Vainajia kuljetetaan ruumisautolla myös muulloin kuin hautajaissa. Ambulanssi ei ota kyytiin kuolleita, joten hautaustoimistoja tarvitaan apuun myös esimerkiksi liikenneonnettomuuspaikoille. Ruumisauton tehtävänä on kuljettaa menehtynyt sairaalan ruumishuoneelle.

– Siihen työhön parkkiintuu, mutta koskaan ei tule kahta samanlaista tilannetta vastaan. Kyllähän se osa työstä hirvittää, Salminen myöntää.

Yllättävän moni haluaa, että viimeisellä matkalla käydään kotipihassa tai muussa vainajalle tärkeässä paikassa.

Puheenjohtaja Kyllikki Forsius

Joskus liikenneonnettomuuden uhri siirretään autossaan paloasemalle irrotusta varten. Salminen pitää sitäkin vainajan kunnioituksena.

– On paljon inhimillisempää, että se työ tehdään sisätiloissa arvokkaasti ja vainaja saatetaan sieltä arvokkaasti eteenpäin.

Sairaalan ruumishuoneella vainajat puetaan ja nostetaan arkkuihin. Matka kirkkojen ja kappeleiden ruumishuoneille taittuu ruumisautolla. Usein silläkin matkalla on omaisia saattamassa ja ruumisauton kuljettaja sopii reitistä omaisten kanssa.

– Yllättävän moni haluaa, että viimeisellä matkalla käydään esimerkiksi kotipihassa tai muussa vainajalle tärkeässä paikassa. Yhtä hyvin se voi olla työpaikka, rakkaan metsän reuna tai veneranta. Silloin kuljettaja nousee hetkeksi auton vierelle seisomaan ja pitää hiljaisen hetken, Forsius kertoo.

Seppo Salmista haastatteli Pekka Ilmoniemi.