Suomalaiset ovat jo liki lyijytön kansa – muilla menee paljon huonommin

Työterveyslaitoksen mukaan lyijylle altistumattomien suomalaisten verestä löytyy enää vain murto-osa lyijyä. Syynä on 90-luvulla uudistunut polttoainelainsäädäntö.

Kotimaa
Bensaa tankataan autoon
Timo Heikura / Yle

Lyijylle altistumattomien suomalaisten veren lyijytaso on roimasti sen jälkeen, kun lyijy-yhdisteiden käyttäminen bensiinin lisäaineena kiellettiin Suomessa 1990-luvulla.

– Se on tullut alas viidesosaan siitä, mitä se oli parhaimmillaan ollut. Polttoainelainsäädännön vaikutukset ovat selvästi nähtävissä, arvioi Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Mirja Kiilunen.

Nykyään lyijyllä altistuvat eniten ampujat ja sisäampumaradoilla työskentelevät. Toinen altistujaryhmä ovat metallityöntekijät.

– Lyijyvaluja tekevät ovat iso ryhmä, samoin erilaisten lyijyä sisältävien materiaalien käsittelijät kuten hitsaajat, Kiilunen toteaa.

"Suomessa asiat hoidettu hyvin"

Kaikilla on kuitenkin elimistössä jonkin verran lyijyä, joka tulee ympäristöstä. Vieraita aineita pääsee kehoon ruuan, juoman ja hengitysilman kautta.

– Suomessa tasot ovat huomattavan matalat esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna. Tämä johtuu siitä, että meillä on moni asia hoidettu myös työympäristön päästöjen osalta huomattavasti paremmin.

Myös luonnon lyijyjäämät ovat Kiilusen mukaan pieniä moniin muihin maihin verrattuna.

Lyijyn imeytyminen on ruuansulatuskanavan kautta todella pientä verrattuna hengitysteihin.

Mirja Kiilunen

– Suomessa käytettiin aikanaan myös maaleissa lyijyvalkoista, mutta se kiellettiin jo 1930-luvulla. Se ei ole Suomessa ongelma toisin kuin Yhdysvalloissa.

Luonnosta lyijyä löytyy eniten pilaantuneilta maa-alueilta, joita tutkitaan ja puhdistetaan.

– Etenkin vanhojen bensa-asemien luona sitä on. Alueita puhdistetaan, kun niitä otetaan esimerkiksi asumiskäyttöön.

Lyijyä ei saa liikaa lunta syömällä

Maaperässä oleva lyijy ei siirry suoraan ihmiseen, mutta maaperän kasveja syömällä ihminen altistuu sille.

– Niitä saisi syödä todella paljon haittavaikutusten esiin saamiseksi. Lyijyn imeytyminen on ruuansulatuskanavan kautta todella pientä verrattuna siihen, miten se imeytyy hengitysteistä.

Kiilunen ei ole lainkaan huolissaan esimerkiksi lasten lumen syömisestä, vaikka lumessa olisikin lyijyä enemmän kuin talousvedessä.

– Määrä on niin pieni, että siellä tuskin on minkäänlaisia terveysvaikutuksia. Ei kannata tehdä kärpäsestä härkästä.