Työkeskus, avotyö, palkkatyö – 3000 työntekijää valmiina töihin

Suomen 40 000 kehitysvammaisesta arvioilta 9000 on kehitysvammaisten työtoiminnan asiakkaita. Heistä suurin osa (noin 6500 henkilöä) on työtoiminnassa työkeskuksessa, osa (yli 2000 henkilöä) avotyötoiminnassa työkeskuksen ulkopuolella ja osa (noin 400-500 henkilöä) tuetusti työllistyneenä palkkatyösuhteeseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas tästä joukosta voisi työllistyä palkkatöihin.

Kotimaa
Taulukko
Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Hannu Vesala painottaa, että lukemat ovat arvioita. Jopa 10 000 työikäistä kehitysvammaista on palvelujen ulkopuolella, ts. ei käytä kehitysvammapalveluja, eivätkä siten näy valtakunnallisissa tilastoissa. Heidän tilanteestaan ei käytännössä tiedetä mitään. Antti Eskola, Yle

Kehitysvammaisten ihmisten lukumäärää ei tiedetä tarkalleen, kuten ei myöskään sitä, kuinka moni käy töissä. Arviot ovat peräisin Kehitysvammaliitto ry:n tutkimuspäällikkö Hannu Vesalan tekeillä olevasta raportista Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014, jonka on määrä valmistua helmikuun 2015 aikana.

Työtoiminta on kehitysvammaisille ihmisille tarkoitettua toimintaa työkeskuksessa. Tyypillisiä ovat erilaiset alihankintatyöt kuten pakkaaminen ja pussittaminen, joista voidaan maksaa työosuusrahaa.

Avotyötoiminnassa henkilö työskentelee tavallisessa työpaikassa. Kyseessä on kuitenkin sosiaalipalvelu eikä työsuhde, joten henkilö ei saa palkkaa, vaan työosuusrahaa, joka on maksimissaan 12 euroa päivässä.

Tuetussa työssä henkilö on palkkatyösuhteessa, ja hän saa työpaikalle työvalmentajan tukea. Työvalmentaja myös auttaa työpaikan etsimisessä. Työnantaja voi hakea palkkatukea tai työolosuhteiden järjestelytukea.

Keittiöhommia ja hyllytystä

Yleisimpiä työpaikkoja niin palkkatyössä kuin avotyötoiminnassa olivat kauppa ja ravintola/kahvila, lisäksi avotyötoiminnassa julkisella sektorilla olevat työskentelivät useimmiten kunnan omissa sosiaali- ja terveysalan palvelupisteissä. Kaupassa työskentelevillä tyypillisiä työtehtäviä olivat pullohuoneen hoito, tavaroiden hyllytys ja pahvien ja jätteiden lajittelu.

Kahvilassa tai ravintolassa työskentelevillä tyypillisiä työtehtäviä olivat avustavat keittiötyöt ja siivous. Kunnan palvelupisteissä niin ikään tyypillisiä työtehtäviä olivat avustavat keittiötyöt ja siivous, mutta myös kiinteistönhuollon avustavat tehtävät sekä esim. vanhusten avustaminen. Avotyötoiminnassa ja palkkatyössä olevat tekevät siis hyvin samankaltaisia työtehtäviä.

20 tuntia sadalla eurolla

Sekä palkkatyössä että avotyötoiminnassa olevista suurin osa työskenteli osa-päiväisesti; palkkatyössä olevista runsaalla kolmanneksella viikoittainen työaika oli alle 20 tuntia ja avotyötoiminnassa runsaalla neljänneksellä. Keskimääräinen viikoittainen työaika oli kummassakin ryhmässä noin 20 tuntia. Työosuusrahaa työtoiminnassa ja avotyötoiminnassa oleville maksettiin keskimäärin sata euroa kuukaudessa eli noin viisi euroa päivässä.

Tuetusti työllistyneiden keskimääräinen kuukausipalkka oli 733 euroa. Ammatillinen koulutus oli vajaalla puolella tutkimukseen osallistuneista henkilöistä, avotyötoiminnassa olevilla yli puolella ja palkkatyössä olevilla kolmella neljänneksellä.

Joka kolmas palkkatöihin?

Tutkimuksessa pyydettiin myös lomakkeen täyttäjää (työvalmentaja tai työtoiminnan ohjaaja) tekemään arvio, olisiko henkilön mahdollista työllistyä palkkatyöhön. Noin joka kolmannen arvioitiin voivan työllistyä; koko maan osalta tämä tarkoittaisi noin 3000 potentiaalista työntekijää. Niistä, jotka tällä hetkellä ovat avotyötoiminnassa, lähes puolen arvioitiin voivan työllistyä.

(Lähde: Tutkimuspäällikkö Hannu Vesala, Kehitysvammaliitto ry).