Kiinan nettisensuuri riipii monia, mutta siitä ei uskalleta puhua

Kiinan päätös kiristää internetin sensuuria huolestuttaa tietotyöläisiä. Sensuurin kiristämisen taustalla nähdään sekä poliittisia että taloudellisia syitä. Harva kiinalainen kuitenkaan suostuu puhumaan asiasta julkisesti.

Ulkomaat
Kiinalainen nettikahvila Pekingissä.
Vain murto-osa kiinalaisista käyttää suojattuja nettiyhteyksiä. How Hwee Young / EPA

Kiinan kiristynyt nettisensuuri rasittaa muun muassa ulkomaisesta tiedosta riippuvaisia toimittajia ja monia yrityksiä.

Haastattelemamme kiinalaiset sanovat, että palomuuria korottamalla Kiinan hallitus haluaa sekä rajoittaa poliittista keskustelua että suosia kiinalaisia internet-yhtiöitä.

Sensuurista keskustellaan muun muassa kiinalaisen sosiaalisen median suljetuissa ryhmissä. Tavoitimme erään WeChat -viestipalvelun ryhmän jäseniä. Kaikki haluavat puhua asiasta nimettöminä.

Kiinalaisista noin puolella on nettiyhteys ja vain murto-osa käyttää suojattuja yhteyksiä. Suuri osa kansasta ei siis näytä kaipaavan vapaata surffailua. Vapaa tiedonkulku on kuitenkin todella tärkeää esimerkiksi monille pienyrityksille, sanoo shanghailainen kemian alan yrittäjä.

– Googlen toiminnan estäminen hyödyttää ennen muuta kiinalaisia internet-yrityksiä, sillä hallitus haluaa ohjata ihmiset kiinalaisten hakukoneiden pariin, sanoo tutkijana uransa aloittanut pienyrittäjä.

Hänen mukaansa esimerkiksi kiinalainen hakuohjelma Baidu ei kuitenkaan voi korvata ulkomaisia ohjelmia. Sen lisäksi, että Baidu sensuroi monet Kiinan hallituksen mielestä arkaluontoiset haut, se suosii hakutuloksissa niitä tahoja, jotka maksavat mainosrahaa Baidulle, yrittäjä sanoo.

– Viranomaiset sanovat, että ulkomaista nettiä ei tarvita ja että kiinalainen internet riittää, mutta sehän ei pidä lainkaan paikkaansa, yrittäjä sanoo.

Googlen toiminta on ollut Kiinassa estetty Kiinassa vuodesta 2010, jolloin yhtiö kieltäytyi jatkamasta hakutulosten sensuuria. Pekingiläisen lehden toimittaja sanoo, että hän oli pakotettu hankkimaan niin sanotun vpn-yhteyden, kun Google lakkasi toimimasta.

– En tule toimeen ilman Googlen Scholar –hakuohjelmaa. Ilman sen apua lehtemme juttujen taso laskisi todella paljon, hän sanoo.

"Vapaa keskustelu halutaan estää"

Vpn rakentaa virtuaalisen yhteyden julkisen verkon yli. Vpn-yhteydet eivät ole Kiinassa kiellettyjä, mutta hallitus on viime viikkoina estänyt useiden vpn-yhteyksiä tarjoavien yritysten palveluja. Tämä on tehty korottamalla teknisesti palomuuria.

Vpn-yhteyttä tarvitaan Googlen lisäksi mm. Facebookin, Twitterin ja Gmail-sähköpostin lukemiseen.

– Monilla tutkimuslaitoksilla, suuryrityksillä ja kommunistisella puolueella on omat kanavansa päästä vapaasti ulkomaisen tiedon lähteille, mutta tavallisilla kansalaisilla tätä mahdollisuutta ei ole, pekingiläisen lehden toimittaja sanoo.

Toimittajan mielestä sensuurin syyt ovat ennen muuta poliittiset. Vapaa keskustelu halutaan estää.

– Muualla maailmassa voidaan estää pääsy esimerkiksi rasisitiselle sivustolle. Kiinassa sensuurin syy on ideologinen, vaikka viranomaiset sanovat haluavansa vain suojella kiinalaista kulttuuria.

Tavoitimme myös rahoitusalalla työskentelevän pekingiläisen miehen. Hän sanoo, että vpn-yhteyksien estäminen ei suoraan haittaa hänen työtään, sillä hän toimii pääosin Kiinan sisäisillä markkinoilla.

– Mutta periaatteessa olen sitä mieltä, että oikeus tietoon on kansalaisoikeus. Kaikilla pitäisi olla valinnanvapaus, myös kun on kyse tiedosta.

Kaikkia vpn-yhteyksiä ei Kiinassa ole estetty. Osa häirinnän kohteeksi joutuneista yrityksistä on lisäksi jo onnistunut tehostamaan palveluaan niin, että "palomuuri ylittyy". Mutta kamppailu tiedon herruudesta ei ole ohi, ja kisa palomuurin ja vpn-yhteyksien välillä jatkuu.