Professori: Venäläisten maanosto-oikeus ja kaksoiskansalaisuus vastoin tervettä järkeä

Nato-jäsenyyttä professori Timo Vihavainen pitää vaarallisena tienä. Hänen mukaansa Suomen kannattaisi pyrkiä säilyttämään tilanne Venäjän suhteen mahdollisimman stabiilina.

Kotimaa
Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen.
Katariina Luoma / Yle

Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen on tutkinut, mistä nyky-Venäjän arvot kumpuavat. Hänen teoksensa "Vanhan Venäjän paluu" on palkittu vuoden 2014 historiateoksena.

– Jo 1970-luvulla maassa oli toisinajattelijoita, jotka eivät olleet lännen kannattajia vaan vihollisia. Heidän toimintansa kiihtyi heti Neuvostoliiton romahdettua, vaikkei kukaan välittänyt siitä oikein mitään. Nyt he ovat jossain määrin aika tärkeässä asemassa, vaikka en väitä, että heillä mitään monopolia olisi, kuvailee Vihavainen.

Nato-jäsenyys "hyvin vaarallinen tie"

Mutta mitä Suomen pitäisi tehdä? Miten Venäjän kanssa pitäisi toimia Ukrainan kriisin, pakotteiden ja ilmatilaloukkausten keskellä?

– Emme koskaan voi antaa kovin merkittävää panostusta, koska painoarvomme maailman politiikassa ei ole suuri. Täytyy vain yrittää pitää tilanne mahdollisimman stabiilina, Vihavainen arvioi.

Nato-korttia hän ei käyttäisi – etenkään tässä vaiheessa.

Nato kaipaa tietysti hanslankareita, kun ei sillä ole täällä valmista tykinruokaa.

Timo Vihavainen

– Se on hyvin vaarallinen tie. Venäjä on aina ollut potentiaalinen uhka Suomelle ja sotilaallisesti paljon mahtavampi. Jos tungemme itsemme vasaran ja alasimen väliin, ei se oikein järkevältä vaikuta. Nato kaipaa tietysti hanslankareita, kun ei sillä ole täällä valmista tykinruokaa, tylyttää professori.

Hän kuitenkin liputtaa molemminpuolisen yhteistyön puolesta. Turhaa Venäjä-pelkoa ei Vihavaisen mielestä ole syytä lietsoa. Venäjä on potentiaalinen uhka, mutta siitä on vielä matkaa siihen, että uhka aktualisoituisi.

Runsaasti kritisoitua, venäläisten maanosto-oikeutta Suomessa professori ei voi käsittää. Hän muistuttaa, että oikeuksien pitäisi perustua vastavuoroisuuteen.

– Olen aina ihmetellyt, miten yksipuolinen maanosto voidaan sallia. Tämä on aivan absurdia. Sama koskee kaksoiskansalaisuutta. Olen kiinnostunut kuulemaan, millä perustein näihin on päädytty. Tämä on vastoin tervettä järkeä, Vihavainen jyrähtää.

"Mitä typerämpää Venäjä olisi voinut tehdä?"

Vielä presidenttikausiensa alussa Putin vakuutti olevansa avoin yhteistyölle länsimaiden kanssa. Samanlaista henkeä oli aistittavissa vuoden 2014 olympialaisissa. Ukrainan kriisin myötä kaikki muuttui.

– Muun muassa sosiologit ovat ihmetelleet, että mikä venäläisiin oikein meni yhden vuoden aikana. Asia on kiteytetty niin, että venäläisiä vaivasi tällainen suurvallan alemmuuskompleksi. Se on yleensä aina asemansa menettäneen suurvallan kansalaisilla. Venäläiset ovat tyytyväisiä, että hepäs uskalsivat näyttää, eivätkä muut mahtaneet mitään.

Samoja piirteitä on myös siinä mielipahassa ja loukkaantumisessa, mikä saksalaisilla oli hävityn maailmansodan jälkeen.

Timo Vihavainen

Putinin kannatus nousi valtavasti Krimin ansiosta ja se yllätti tarkkailijat. Professorin mukaan muuta hyötyä kriisistä ei Venäjälle ole ollut.

– Vähän yli vuosi sitten julistettiin, että pyritään Euraasian liittoon, josta tulisi merkittävä tekijä maailman politiikasta. Siitä on heti pudonnut Ukraina pois ja jopa kaikkein innokkaimmat kuten Valko-Venäjä, ovat nyt hyvin varovaisia. Mitä typerämpää Venäjä olisi voinut tehdä? Vaikea sanoa.

Vihavainen on verrannut kansallishurmoksellista tunnelmaa Venäjällä jopa 1930-luvun Saksaan.

– Siinä oli kyse vanhojen kansallisten alueiden palauttamisesta. Samoja piirteitä on myös siinä mielipahassa ja loukkaantumisessa, mikä saksalaisilla oli hävityn maailmansodan jälkeen. Kaikki halveksivat heitä ja vähän sortivatkin. Venäläisiä kyllä kuitenkin koetettiin auttaa, mutta kompleksi on samanlainen.