1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Jousimetsästys tarjoaa haastetta ilman pauketta

Joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Kun taajama-alueella pitää harventaa rusakkokantaa, on käännyttävä jousimetsästäjien puoleen, sillä taajamassa ei ruutiaseella saa metsästää. Moni metsästäjä valitseekin ennemmin hiljaisen ja enemmän haastetta tarjoavan jousen kuin ampuma-aseen.

Kuva: Esko Pulliainen / Yle

Miika Aaltonen ja Pasi Heikkinen ovat metsästäjiä, mutta kummankaan miehen olalla ei ampuma-asetta ole näkynyt. Sen sijaan toisen olalla killuu taljajousi, ja toisen olalla pitkäjousi.

– Koskaan en ole ruutiaseella metsästänyt ja tuskin tulen metsästämäänkään. Tämä on kevyt kantaa metsässä ja hiljainen. Ei tarvitse pauketta kuunnella, toteaa Miika Aaltonen.

Vaikka jousi ei pauketta aiheutakaan, on se silti metsästysase ja vaatii metsästyskortin. Lisäksi metsästäjällä on aina oltava maanomistajan lupa.

Tähtäimellä tai ilman

Aaltonen metsästää vaistojousella, eli pitkäjousella jossa ei ole minkäänlaista tähtäintä. Nimensä mukaisesti jousella ammutaan vaiston varassa.

– Tämä perustuu toistojen ja harjoituksen määrään, että osuuko tällä vai ei. Se on vähän niinkuin tikanheittoa, kuvaa Aaltonen.

Vaistojousella ampuessa pitää luottaa sananmukaisesti vaistoonsa, sillä tähtäintä ei ole. Kuva: Esko Pulliainen / Yle

Myös Pasi Heikkinen aloitti metsästysharrastuksen jousen kanssa, hänellä tosin on hieman teknisempi taljajousi. Jousessa olevat taljat helpottavat virittämistä. Lisäksi jousesta löytyy tähtäin ja jopa vatupassi. Helppoa saaliin saaminen ei silti ole taljajousellakaan.

– Haastavaahan se oli, ensimmäisenä vuonna ei tullut mitään riistaa. Seuraavana vuonna taisin saada yhden rusakon. Moni saattaisi lyödä pillit pussiin ja lopettaa, naurahtaa Heikkinen.

Ongelmarusakot ja niiden pillerit

Rusakoita sekä Heikkinen että Aaltonen pääasiassa metsästävätkin. Miehiä pyydetään usein esimerkiksi taajama-alueella oleville hevostiloille pyytämään ongelmarusakoita, sillä taajama-alueella ei ampuma-aseella saa metsästää.

– Hevostiloilla on hevosia paljon ja myös niiden ruokaa pihalla. Öisin kun hevoset on tallissa, tulee rusakot metsästä syömään niiden ruokaa ja jättää samalla niitä omia pillereitään ruoan sekaan, Heikkinen veistelee.

Rusakoiden lisäksi jousella saa Suomessa metsästää muuta pienriistaa. Metsäkauris on suurin eläin, jota jousella saa pyytää. Esimerkiksi hirvenmetsästykseen jousta ei Suomessa saa käyttää. Heikkisen mukaan jouset on kuitenkin tehty suurriistaa varten.

– Toivon että vielä omana metsästysaikana Suomessa saisi hirviä pyytää jousella.

Nuolenkärjet kuin partakoneen teriä

Metsästyksessä käytettävät nuolet eivät perustu shokkiin, kuten ampuma-aseen luodit, vaan niiden teho terissä, jotka leikkaavat eläimeltä suuret verisuonet. Hurjannäköinen nuoli on Heikkisen mukaan erittäin tehokas.

Hurjannäköisen nuolen teho perustuu leikkaaviin teriin. Kuva: Esko Pulliainen / Yle

– Voi kuvitella että kolme partakoneen terää menee 300 kilometriä tunnissa, niin se menee aika liukkaasti siitä. Eläin ei monesti edes huomaa, että siihen on osunut. Se jää seisomaan ja ihmettelemään ja kaatuu niille sijoilleen kun verenpaine laskee, kertoo Heikkinen.

Valtaosa miesten metsäreissuista kuitenkin päättyy siihen, että palataan tyhjin käsin kotiin. Mutta silti metsäreissun jälkeen hymyilyttää.

– Pääsääntöisesti tulee kyllä enemmän hyötyliikuntaa kuin saalista. Sehän tässä pääasia on, että pääsee luontoon liikkumaan, Aaltonen toteaa.