Koe uusi yle.fi

Kehitysvammaisten oikeudet ovat kehittyneet hitaasti – "Laitoselämä oli viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen samanlaista"

60-vuotiaan kehitysvammaisen Teuvo Taipaleen tie alkoi laitoslapsena. Matkan varrella hän on vaatinut monia parannuksia kehitysvammaisten ihmisten asemaan. Kehitysvammaisten historiaan mahtuu Suomessa laitoselämää, avioliittokieltoa ja syrjintää. Mutta Teuvo Taipaleella on hyviäkin muistoja.

Ajankohtainen kakkonen
Teuvo Taipale
Kehitysvammainen 60-vuotias Teuvo Taipale kertoo kohdanneensa niin rienaamista kuin lämmintä kohtelua. Nuorena miehenä kuultu ikävä kommentti on jäänyt mieleen vuosikymmeniksi.

Riihimäkeläinen Teuvo Taipale syntyi 1950-luvulla. Pian sen jälkeen Suomeen alettiin rakentaa nopeaan tahtiin hoitolaitoksia "vajaamielisille". Ajatuksena oli, että kehitysvammaiset alaikäiset pitäisi saada laitoksiin ja aikuisina heidät voitaisiin integroida yhteiskuntaan. Taipale meni laitoshoitoon noin 5-vuotiaana. Laitoslapsuus oli yksitoikkoista.

– Oli samoihin kellonaikoihin syönnit ja muut. Väliaikoina ei ollut paljon muuta kuin sisällä olemista tai ulkona silloin, kun oli hyvä keli. Laitoselämään tympääntyi. Se oli viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen ihan samanlaista. Ei ollut kauheasti vaihtelua. Se tietysti vaikutti ainakin minun luonteeseeni niin, että olin sitten hankala.

Laitoselämän murkkuaikoina Teuvoa kutsuttiin "pyhäriehujaksi". Hän pani osastolla ranttaliksi pyhäisin, sillä hänelle ei tullut vieraita yhtä usein kuin muille.

Laitoselämään tympääntyi. Se oli viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen ihan samanlaista. Ei ollut kauheasti vaihtelua. Se tietysti vaikutti ainakin minun luonteeseeni niin, että olin sitten hankala.

Teuvo Taipale

Kehitysvammaisten laitoksia rakennettiin Suomessa aina 1980-luvun alkuun asti, vaikka toisaalta jo 1960-luvulta lähtien oli alettu vaatia avohuollon kehittämistä. Kehitysvammaisen lapsen antaminen laitokseen tuntui perheistä yleensä erittäin raskaalta. Moni lapsi asuikin omien vanhempiensa kanssa.

1980-luvulla myös Taipale muutti laitoksesta omilleen. Moni asia oli opeteltava.

– Siinä tulee enemmän vastuuta. Tajuaa sen, että pitää itse hommata ruuat ja muistaa aina maksaa laskut. Täytyy ajatella asioita vastuullisesti.

– Ei se pelottavaa ollut, mutta olihan se tietysti askel uuteen, Teuvo Taipale kertoo.

"Ei hoitajia pystymetsästä"

Kehitysvammaisten ihmisten elämää on vuosikymmenien kuluessa rajoitettu monin tavoin. "Tylsämielisiltä" kiellettiin vuonna 1929 avioliitot, ja vuonna 1935 säädettiin pakkosterilisaatiot mahdollistava laki. Vasta vuodesta 1987 lähtien kaikilla vammaisilla ollut oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Pakkosterilisaatio kumottiin 1970-luvun alussa, minkä jälkeen sitä jatkettiin henkilön omalla suostumuksella.

Teuvo Taipale muistaa, että vielä joitakin vuosikymmeniä sitten kehitysvammaisten elämää määrättiin vahvasti ylhäältäpäin. Ei ole kovin pitkää aikaa siitä, kun tämä alkoi muuttua.

– Ainakin 80–90-luvuilla se lähti menemään tähän suuntaan. Monilla eri sektoreilla korostettiin vammaisen itsemääräämisoikeutta.

Kokeilut kehitysvammaisten palkkatyöstä aloitettiin 1990-luvulla. Silti moni kehitysvammainen tekee yhä työtä ilman kunnon palkkaa. Kehitysvammaliiton mukaan vain muutamia satoja kehitysvammaisia on palkkatyössä, vaikka Suomessa on noin 40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma.

Teuvo Taipale
Teuvo TaipaleYle

Teuvo Taipale on ajanut aktiivisesti kehitysvammaisten asioita. Vuonna 1999 perustettiin Me Itse ry. Se on tärkeä virstanpylväs siksi, että kehitysvammaiset ihmiset alkoivat yhä enemmän itse vaikuttaa asemaansa. Taipale osoitti mieltään Eduskuntatalon portailla esimerkiksi 2000-luvun puolivälissä, kun insuliinimurhiksi kutsutut kehitysvammaisten kuolemat järkyttivät suomalaisia.

– Minun iskulauseeni oli muistaakseni tällainen: "Ei hoitajia pystymetsästä". Tarkoitin sillä sitä, ettei tälle alalle saa tulla kuka vain hoitajaksi.

Muissakin asioissa Taipale oli aktiivinen.

– Oli keskustelua siitä, onko vammaisella lapsella oikeus syntyä.

Samaa keskustelua käydään vielä nykyisinkin. Vuonna 2007 sikiöseulonnat yhtenäistettiin niin, että kaikissa kunnissa tarjotaan samat tutkimukset. Seulontoja tehdään nyt aiempaa enemmän.

grafiikka
Lasse Isokangas / Yle Uutisgrafiikka

"Tylsämielisyyttä" pidettiin synnin palkkana

Ennen Teuvo Taipaleen kokemuksia moni kehitysvammainen eli Suomessa hyvin karua elämää. Vallalla oli pitkään ajatus, että "tylsämielisyys" on synnin palkka. Siksi kehitysvammaisia ihmisiä piiloteltiin muilta.

1800-luvun lopulla kehitysvammaiset alettiin erottaa omaksi ryhmäkseen. Kouluttaja Niina Sillanpää Kehitysvammaliitosta kertoo, että tuohon aikaan perheiden vaihtoehdot olivat vähissä.

– Jos perhe ei pystynyt pitämään huolta lapsestaan, se tarkoitti vaivaistaloa. Ja jos lapsi oli esimerkiksi hyvin levoton, vanhemmat saattoivat sitoa hänet kiinni niin kuin eläimen, ettei hän juoksisi minnekään.

Sillanpään mukaan kehitysvammaisten ihmisten asemaan on vaikuttanut yhtä aikaa kaksi erilaista linjaa.

– Toisaalta kristilliset järjestöt halusivat pitää huolta kehitysvammaisista ihmisistä. Toinen näkökulma oli rotuhygieeninen ajattelu, jossa "tylsämieliset" nähtiin vaaraksi rodulle.

Mitä vielä puuttuu?

Viime aikoina yhteiskunta on säästänyt hirveästi. Olen miettinyt vähän pelokkaana, että ei kai tukihenkilötoimintaan kajota.

Teuvo Taipale

Kehitysvammaisten ihmisten yhteiskunnallinen asema on harpannut valtavia askeleita eteenpäin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kehitysvammaisten miesten punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät kilpailee Suomen Euroviisu-ehdokkuudesta.

Moni asia on kuitenkin yhä rempallaan. Kehitysvammaliiton viestintäpäällikön Anneli Puhakan mielestä nykyajassa näkyy esimerkiksi nimby-ilmiö. Kaikkialla ei haluta kehitysvammaisia naapuriin. Suomi ei myöskään ole saanut ratifioitua YK:n vammaisten ihmisoikeussopimusta vuodelta 2006. Nykyisellä hallituskaudella sen läpiviemisellä alkaa olla kiire.

60-vuotias Teuvo Taipale toivoo, ettei säästö-Suomi ala ottaa takapakkia. Taipaleella on viime vuodet ollut kunnan tarjoamana henkilökohtainen avustaja Olli Loive, joka auttaa arjessa.

– Viime aikoina yhteiskunta on säästänyt hirveästi. Olen miettinyt vähän pelokkaana, että ei kai tähän tukihenkilötoimintaan kajota. Jos ne tähän kajoaisivat, siitä saattaisi tulla äläkkä, Taipale miettii.

Lähteenä muun muassa Kehitysvammaliitto.

A2: Kehitysvammais-ilta Yle TV2:ssa tiistaina 10.2. klo 21.