1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Suomalaislääkäri vie oikomishoidon tietotaitoa maailmalle

Vaasan keskussairaalasta eläkkeelle siirtynyt erikoishammaslääkäri Katri Keski-Nisula ei ehdi keinutuolissa lekotella. Hänen tietotaitoaan varhaisiän oikomishoidosta kysytään niin kotimaan hammashoitoloissa kuin kollegojen keskuudessa eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. Katri Keski-Nisula ryhtyy tarvittaessa oikomaan hampaita jo siinä vaiheessa, kun ensimmäinen pysyvä hammas puhkeaa.

Katri Keski-Nisula on oikonut paljon muun muassa jalasjärveläislasten hampaita. Taustalla jatkohoidosta sopimassa Onni Marttila ja hammaslääkäri Päivi Mäkelä. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Kun vaasalainen hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Katri Keski-Nisula valmistui 1970-luvun alussa Turun yliopistosta ammattiinsa, suomalaisten hampaita oiottiin jo jonkun verran irtokojeilla, mutta työsarka oli vielä hyvin vaatimatonta.

Nuori hammaslääkäri kiinnitti pian työssään huomionsa vinoihin hammasrivistöihin ja niiden tuomiin oireisiin. Siitä alkoi vuosikymmenien työ oikomishoidon kehittämiseksi ja aiempaa pysyvämpien tulosten aikaansaamiseksi lasten luontaisia kasvukausia hyödyntämällä. Työ ei ole aina ollut helppoa. Massiivisen oikomishoidon ja työtapojen kyseenalaistajia on riittänyt. Nyt 68-vuotiasta hammaslääkäriä kysytään luennoimaan pitkin Eurooppaa.

Viime aikoina Katri Keski-Nisulaa on kutsuttu erityisesti Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ruotsiin, mutta hänen tutkimuksensa kiinnostavat myös Ranskassa, Italiassa, Yhdysvalloissa ja Baltian maissa. Norjalaisten kanssa hän tekee parhaillaan uutta oikomishoitotutkimusta. Katrin omat, väitöskirjaan johtaneet, pitkät seurantatutkimukset ovat poikineet jatkotutkimuksia Suomessa. Itsekin hän aikoo vielä hyödyntää pitkää seurantatyötään kirjoittamalla vanhasta aineistostaan uusia artikkeleita maailmalle jakoon.

Oikomista vaatii! Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Katri haki aikoinaan Amerikasta oppia ja ryhtyi oikomaan suomalaislasten hampaita jo esikouluiässä eli suurin piirtein siihen aikaan, kun maitohampaat tippuvat ja ensimmäinen pysyvä hammas vasta puhkeaa. Tässä varhaisessa oikomishoidossa hammasrivistöä ei pakoteta ruotuun kiinteän kojeen eli hammasrautojen avulla, vaan pehmeällä, silikonisella purennanohjaimella, jota lapset käyttävät pääosin yöaikaan.

Miksi yksittäisen hammaslääkärin tutkimuksista ja tietotaidosta on tullut vientituote? Katri Keski-Nisula uskoo itse, että oikojat ympäri maailmaa etsivät uusia hoitotapoja parempien tulosten toivosssa. Siitäkin huolimatta, vaikka oikomishoidon taso on Keski-Nisulan mukaan jo hyvä monessa maassa, myös itänaapurissa, missä hän on viime ajat erityisesti vieraillut.

Tuoliaikaa jäi myös aikuisille

Suomessa kunnallisissa hammashoitoloissa varhaiseen oikomiseen on havahduttu, kun oiottavia hammasrivistöjä on paljon ja samaan aikaan aikuiset jonottavat hammashoitolaan omaa vuoroaan. Katri Keski-Nisulan mukaan purennanohjaimella tehtävä hoito ei vaadi niin tiheää hammashoitolassa käyntiä kuin kiinteät kojeet, joten tuoliaikaa jää myös aikuisväestölle.

– Teemme viisivuotiaana diagnoosin purennasta ja kalastelemme sellaisia virhepurennan piirteitä, jotka siirtyvät maitohampaista pysyviin hampaisiin. Silikonisen kojeen yökäytöllä ohjailemme hampaita oikeisiin ideaalipurennan paikkoihin, kun ensimmäinen pysyvä hammas alkaa tulla, Katri Keski-Nisula kertoo.

Varhaisessa oikomishoidossa hyödynnetään lasten kasvuspurtteja. Ensimmäinen, ns. juveniilispurtti ajoittuu 6-8 vuoden ikään ja toinen, ns. puberteettispurtti 11-14 vuoden ikään.

– Suomalaislapsilla yksi yleisimmistä ongelmista oikomishoidossa on alaleuan pienikasvuisuus. Seurantatutkimuksessa huomasimme, että leuan kasvu saatiin normalisoitua käyttämällä hyväksi kahta kasvuspurttia, kun siihen mennessä oli käytetty vain puberteettispurttia.

– Juveniilispurtissa leuka kasvaa enemmän eteenpäin, puberteettispurtissa myös eteenpäin, mutta enemmän alaspäin eli me saatiin paremmin leuka paikalleen, kun käytimme näitä kahta kasvukautta hyväksemme.

Katri Keski-Nisula on tyytyväinen nähdessään Onni Marttilan hammasrivistön oikomishoidon loppumetreillä. Kuva: Päivi Rautanen/Yle

Tutkija vanheni lasten mukana

Katri Keski-Nisulan pitkäaikaisessa seurantatutkimuksessa on ollut mukana satoja lapsia Jalasjärveltä, Kurikasta ja Seinäjoelta. Tutkija halusi saada selville, kuinka hyvin varhainen oikominen säilyy hampaissa lapsen ja nuoren varttuessa. Tulokset olivat Keski-Nisulan mukaan rohkaisevia.

Katri Keski-Nisulan ja hänen yhteistyökumppaneidensa pitkä seurantatutkimus alkoi jo 1990-luvulla. Hän sai oman väitöskirjansa valmiiksi tästä materiaalista vuonna 2008.

– Ei ollut pitkää tutkimusta olemassakaan, eikä me itsekään siinä vaiheessa tiedetty, miten pysyviä tuloksia varhaisella hoidolla saadaan pitkässä juoksussa.

Tutkimuksessa lasten varhainen oikomishoito aloitettiin 5-6-vuotiaana. Hoidot olivat valmiita, kun lapset olivat keskimäärin noin 13-14-vuotiaita. Sen jälkeen lasten annettiin olla ilman kojeita kolme vuotta. Kun lapset olivat varttuneet 17-vuotiaiksi, heidät kutsuttiin koolle seurantaa varten.

– Tästä 17-vuotiaiden tilanteesta ollaan nyt tekemässä kahta uutta väitöstutkimusta ja itsekin olen kirjoittamassa artikkeleita siitä, miltä lapset nyt näyttävät.

– Tällaiset tutkimukset ovat kovin pitkiä, kun tutkijan pitää vanhentua lasten mukana, Katri Keski-Nisula hymyilee.

Kritiikkiä riittää

Varhaista oikomishoitoa on myös arvosteltu paljon. Keskustelua on käyty siitä, tarvitseeko lasten hampaita oikoa niin paljon kuin Suomessa tällä hetkellä tehdään. Katri Keski-Nisula ei epäröi yhtään.

– Joka kerta kun näen esimerkiksi syväpurentapotilaan, jolla mahdollisesti pitää oikoa hampaita kiinteällä kojeella ja siirtää kirurgisesti ylä- ja alaleukaa eteenpäin, ajattelen niitä kustannuksia, joilla selvitään, jos pääsemme viisivuotiaana ohjailemaan lasten hampaita. Kyllä meidän täytyy voimakkaasti ajatella myös kustannustehokkuutta.

Jos hampaat jäävät oikomatta, ne aiheuttavat iän myötä leukaniveloireita, narskuttelua, puremalihasväsymystä ja päänsärkyä. Katri Keski-Nisula myöntää, että näitä oireita voi esiintyä toki myös ideaalipurennassakin.

– Aina ei tiedetä, johtuvatko oireet väärästä purennasta, mutta jos joku puree ikenet verille tai ikenet turpoavat, ne ovat selvä merkki purentavirheestä.

Kunta ei tarjoa kauneushoitoa

Kunnallisessa hammashoidossa ei oiota kauneus- vaan purentavirheitä. Hammaslääkäri Päivi Mäkelä Jalasjärven hammashoitolasta kertoo, että diagnoosissa käytetään valtakunnallista pisteytystä yhdestä kymmeneen, jolloin kymmenen tarkoittaa pahaa purentavirhettä. Jalasjärvellä kunta tarjoaa oikomishoitoa, kun pisteitä kertyy vähintään seitsemän.

Päivi Mäkelän mukaan sekä lapset että heidän vanhempansa ovat pääsääntöisesti hyvin motivoituneita ja halukkaita vuosia kestävään oikomishoitoon.

– Vika ei välttämättä diagnoosivaiheessa näy silmälle, mutta oikoja tietää, mitä kyseiselle hammasrivistölle tapahtuu viiden vuoden sisällä. Emme voi jäädä odottamaan ikään kuin sairauden puhkeamista, vaan hoidamme sen jo hyvissä ajoin, Päivi Mäkelä selvittää.