Älykkyystason kasvu tyssäsi monissa länsimaissa – Suomalaiset tyhmentyneet vuodesta 1997 lähtien

Ihmisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on kääntynyt monissa länsimaissa loivaan laskuun vuosikymmenien nousun jälkeen. Tutkijat eivät ole toistaiseksi pystyneet todentamaan ilmiön syytä, mutta vastaus saattaa piillä ihmisten terveydentilassa.

Aamu-tv
Apulaisprofessori Markus Jokela.
Seuraavat sukupolvet eivät enää ole edellistä fiksumpia - ihmiskunnan keskimääräisen älykkyysosamäärän sanotaan kääntyneen laskuun. Mistä tämä kertoo? Apulaisprofessori Markus Jokela teki asiasta selkoa Aamu-tv:ssä.

Ihmisten älykkyysosamäärä kohosi vuosikymmenien ajan esimerkiksi ravinnon, koulutustason ja terveydenhuollon parantumisen takia. Tätä niin kutsuttua Flynnin ilmiötä vähemmän tunnettu tieto on se, että useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on jo kääntynyt laskusuuntaan.

Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa keskimääräisen älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997.

– Väestön keskimääräisen älykkyysosamäärän lasku on havaittu esimerkiksi useimmissa Pohjoismaissa, Australiassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Hollannissa, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Jokela painottaa, että keskimääräisen älykkyystason lasku ei ole ollut dramaattisen jyrkkä, vaan väestötasolla näkyvä lasku on maltillista.

Tutkijat eivät ole vielä pystyneet antamaan pitävää selitystä, mistä älykkyysosamäärän taantuminen johtuu. Vastausta on etsitty erityisesti nuorison elämäntavoista, terveydestä ja kulttuurista.

– Jos katsotaan 30 vuotta taaksepäin nuorison terveydentilan kehitystä, esimerkiksi metabolisia riskitekijöitä, niin nyt on menty heikompaan suuntaan, Jokela sanoo.

Entä voisiko ilmiöön vaikuttaa internetajan sirpaleinen tietotulva, joka aiheuttaa monelle infoähkyä?

– Se on hyvä ja kiistelty kysymys. On esitetty argumentteja puolesta ja vastaan, Jokela sanoo.