Ukrainan kriisi kiihdyttää turvallisuuspoliittista keskustelua – "Kyllähän Suomessa vakoilua tapahtuu, mutta ei samalla tavalla kuin Krimillä"

Sotahistorioitsija Markku Salomaa sanoi perjantaina Yle Puheelle antamassaan haastattelussa, että jo tällä hetkellä venäläiset erikoisjoukot harjoittelevat diplomaattistatuksen turvin maamme rajojen sisäpuolella. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen kuitenkin tyrmää Salomaan väitteet tuoreeltaan.

Ukraina
venäläinen sotilas istuu panssariajoneuvon päällä Rostovin alueella 30 km:n päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta 15. elokuuta.
Epa / Yuri Kochetkov

Sotahistorioitsija Markku Salomaa kertoi Yle Puheelle antamassaan haastattelussa perjantaina, että Venäjän erikoisjoukot harjoittelevat jo Suomen maaperällä. Venäläiset Spetsnaz-erikoisjoukot voivat Salomaan mukaan olla maassa diplomaattistatuksella, opiskelijoina tai vaikkapa liikemiehinä.

Suomi ei voi havaita joukkojen toimintaa, sillä aukotonta valvontajärjestelmää ei voida luoda. Salomaan mukaan erikoisjoukkoja lähetetään esimerkiksi Ukrainan kaltaisille harmaille alueille ennen varsinaisten sotatoimien aloittamista.

Suomi ei ole Ukraina

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen ei usko minkäänlaiseen Venäjän erikoisjoukkojen aktiviisuuteen Suomessa, sillä joukkojen läsnäololle ei ole perusteita.

Kivisen mielestä puheet, joissa Suomi rinnastetaan Ukrainan kaltaisten maiden kanssa, ovat haitaksi Suomelle.

– Ukrainassa on kansalaissota, eikä rajoja kyetä valvomaan. Kyllähän Suomessa vakoilua tapahtuu, mutta ei samalla tavalla kuin Krimillä olleet vihreät miehet tai organisoidut joukot Ukrainassa, Kivinen toteaa.

Kivisen mukaan Venäjän pitäisi sotatilassa lähettää Suomen rajalle jopa miljoona miestä, mikäli se haluaisi uhata Suomea. Tämä on kuitenkin epätodennäköinen strategia, jos Venäjällä olisi käytössään ydinase.

– Mikäli rajoitettu ydinsota on mahdollinen, niin Suomi voi olla ensimmäisessä aallossa joka pyyhitään pois ilman, että syttyy täysimittainen maailmansota, Kivinen kommentoi.