Koe uusi yle.fi

"Orwell on jo meillä kotona" – älytelevisioiden mikrofoneista syntyi kohu

Yhä useampiin kodinkoneisiin on tulossa puheentunnistin ja yhteys internetiin. Riskinä on, että arkaluontoista tietoa päätyy vääriin korviin.

internet
Taulutelevisioita kaupassa.
Tarja Nyyssönen / Yle

Tiedotusvälineissä on noussut kohu Samsungin uuden älytelevision käyttöohjeesta, jossa varoitetaan puhumasta yksityisistä asioista liian lähellä tv:n mikrofonia. Älytelevisio kuuntelee ympäristöään ja ottaa vastaan äänikomentoja. Samanlaisia mikrofonilla varustettuja älytelevisioita on myös muilla laitevalmistajilla.

The Daily Beast (siirryt toiseen palveluun) -nettisivuston mukaan television kuullen ei kannata puhua esimerkiksi veronkiertosuunnitelmistaan – puhe voi päätyä kolmannen osapuolen tietoon.

Uudet älytelevisiot ovat yhteydessä internetiin, jossa voi esimerkiksi katsoa videoita, pelata pelejä ja kuunnella musiikkia ilman tietokonetta. Samsungin älytelevisiolle voi myös esittää mikrofonin välityksellä kysymyksiä, joihin se hakee vastauksen Googlen kaltaisista netin hakupalveluista.

Tällä toiminnolla varustettuja älytelevisioita on ollut Suomessakin myynnissä parin vuoden ajan.

– Mitään luottokorttitietoja tai henkilökohtaisia tietoja ei kannata kertoa, vahvistaa myös Samsungin edustaja. Hän muistuttaa, että älytelevision mikrofonin voi aina sulkea. Tv-ruudussa oleva kuvake kertoo, milloin mikrofoni on päällä.

Samsungin televisioiden myyntipäällikkö Markus Nummisalo vakuuttaa, että yhtiössä suhtaudutaan vakavasti tietosuojaan. Hänen mukaansa mikrofonin tallentamaa tietoa käsitellään luottamuksellisena. Samsungista vakuutetaan, ettei yhtiön saamaa dataa kerätä eikä myydä kolmansille osapuolille.

Yhä useammassa laitteessa on puheentunnistin – riski tiedon päätymisestä ulkopuolisille kasvaa

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan "Orwell" on jo meillä jokaisella kotona ja taskussa – ja joillakin jopa autossa.

Englantilainen George Orwell kuvasi vuonna 1940-luvun lopulla kirjoittamassaan romaanissa Vuonna 1984 maailmaa, jossa Isoveli valvoo kansalaisia kodeissa olevien tv-ruutujen välityksellä.

Järvisen mukaan ongelma puheentunnistuksesta liittyy tällä hetkellä lähinnä englanninkieliseen maailmaan. Meillä riski on lähinnä teoreettinen. On kuitenkin kiinnostava ja huolestuttava asia, jos koteihin tulee yhä useampia laitteita, joissa on puheohjaus, hän sanoo.

Tällaisia laitteita ovat jo nyt tietokoneet, älypuhelimet ja televisiotkin. Tulevaisuudessa niitä voivat olla jopa kahvinkeitinten tai leivänpaahdinten kaltaiset kodinkoneet, sanoo Järvinen. Mahdollisuus, että joku pääsee kuuntelemaan salaa kodissa käytyjä keskusteluja lisääntyy näiden uusien laitteiden myötä, hän sanoo.

Kuuntelijoina voivat olla muutkin kuin hyvää tarkoittavat tahot.

Esimerkiksi autot muuttuvat nopeaa vauhtia roboteiksi, joille matkustajan pitää vain sanoa, minne hän haluaa. Kilpailevan yrityksen edustaja voi olla hyvin kiinnostunut siitä, mitä toisen yrityksen johtaja puhuu autossaan.

Järvinen mainitsee tapauksen, jossa toinen eteläkorealainen elektroniikkajätti LG oli kerännyt omista tv-katsojistaan tietoa siitä, minkälaisia tv-ohjelmia ja tiedostoja he olivat katsoneet. Tämä on terve muistutus siitä, että kaikissa kodin älylaitteissa on jonkinlainen tiedonkeruumahdollisuus, josta käyttäjä itse ei ole tietoinen, hän sanoo.

– Voimme tietysti vielä olla varovaisia ja muuttaa omaa käyttäytymistämme ja sillä tavalla ainakin pikkuisen häiritä häiritä "Orwellin" toimintaa ja tiedonkeräystä, sanoo Järvinen.