Eläinten kaltoinkohtelu jäytää vapaaehtoisia – "Kukaan ei jaksa hirveän kauan, kun mikään ei muutu"

1800-luvun lopulla huoli eläinrääkkäyksestä johti eläinsuojeluyhdistyksen perustamiseen Kokkolassa. 120 vuotta myöhemmin eläinten kaltoinkohtelu on yhä niin yleistä, etteivät vapaaehtoiset neuvojat jaksa alalla kovin pitkään.

luonto
Kissa häkissä.
Vihtori Koskinen / Yle

Kokkolanseudun eläinsuojeluyhdistyksellä on ikää jo 120 vuotta. Kyseessä on puheenjohtaja Pia Byskatan tietojen mukaan maan toiseksi vanhin yhdistys. Vuosien kulumisesta huolimatta lähtökohdat pätevät yhä:

– Yhdistyksen tehtävät ovat olleet jotakuinkin samat alusta alkaen: se vastustaa kaikenlaista eläinrääkkäystä ja tekee valistustyötä.

1895 perustetulle yhdistykselle oli tilausta, sillä ensimmäisen vuoden aikana siihen liittyi 161 jäsentä. Aluksi kokkolalaisia huolestutti etenkin hevosten kohtelu.

Kun näkee tarpeeksi paljon huonosti kohdeltuja eläimiä, kyllä se rassaa ihmisiä niin paljon, ettei sitä jaksa jatkaa.

Pia Byskata

– Yhdistyksen alkutaipaleella eläinrääkkäys oli suurin huolenaihe. Ihmiset eivät 1800-luvun lopulla miettineet, mitä eläimille saa tehdä. Hevoset saivat piiskaa ja raippaa töitä tehdessään. Silloin muistutimme, että onnellinen eläin tekee mieluummin töitä kuin kivusta kärsivä.

Yhdistyksen ensimmäinen hankinta olikin hevonen, tilikirjojen mukaan yhdistyksen hallitus maksoi siitä kymmenen markkaa. Siitä ei ole kuitenkaan tietoa säilynyt, mitä yhdistys teki omalla hevosellaan. 1940 yhdistys sai hevosasiantuntijan.

Uutta Anjaa kaivataan

Eläinten kaltoinkohtelu on vielä nykyäänkin yleistä. Byskatan mukaan tämä näkyy muun muassa siinä, että vapaaehtoisia neuvojia ei tällä hetkellä ole Keski-Pohjanmaalla ainuttakaan.

– Halukkaita on, mutta kun he tekevät sitä aikansa, he huomaavat mitä se on. Kukaan ei jaksa hirveän kauan, kun mikään ei muutu, vaikka kuinka tekee työtä. Kun näkee tarpeeksi paljon huonosti kohdeltuja eläimiä, niin kyllä se rassaa ihmisiä niin paljon, ettei sitä jaksa jatkaa. Anja Eerikäisen intoa ei ihmistä löydy, sanoo Byskata viitaten legendaarisen eläinsuojeluvalvojaan.

Ihmiset ottavat yhteyttä yhdistykseen kun epäilevät esimerkiksi naapurin kohtelevan huonosti lemmikkiään. Myös kodittomat kissat aiheuttavat paljon yhteydenottoja.

Keskipohjalaisia lähimmät neuvojat ovat Vaasassa ja Raahessa. Valvontaeläinlääkäri on poliisin ohella ainoa, joka voi puuttua eläinten kaltoinkohteluun.