1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuusi askelta – näin kodistasi tulee fiksumpi kuin sinusta

Tulevaisuuden talo hoitaa puolestasi stressaavat ruokaostokset ja sähkön kilpailuttamisen. Voi kuulostaa hurjalta, mutta asiantuntijoiden mukaan älykäs tekniikka tulee koteihin nopeammin kuin osaamme odottaa – näin se tapahtuu.

Kotimaan uutiset
Grafiikka, jossa USB-johdosta muodostuu talon ääriviivat.
Stina Tuominen / Yle

1. Termostaatti oppii, milloin todella kannattaa lämmittää

Lämpötilan tasaisena pitävä termostaatti on ikivanha keksintö – omalla tavallaan älytekniikkaa sekin.

Jo nyt markkinoilla on verkkoon kytkeytyviä älykkäitä termostaatteja, jotka vievät ajatuksen askelta pidemmälle. Ne voivat tunnistaa sensoreiden avulla, ovatko asukkaat kotona, missä huoneissa he liikkuvat ja säätää lämmitystä sen perusteella. Ne myös oppivat tunnistamaan, milloin huonetta lämmittää joku muu lähde kuin talon oma lämmitysjärjestelmä: auringonpaiste, takka, iso joukko vieraita.

Viime vuonna alalla sattui mielenkiintoinen yritysosto, kun IT-jättiläinen Google hankki omistukseensa termostaatteja valmistavan Nestin.

– Ei mene viittä vuottakaan siihen, että älykkään termostaatin saa käytännössä samalla hinnalla kuin perinteisen, tulkitsee alan kehitystä Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki.

Vanjoki kertoo myös startup-tasolla olevista järjestelmistä, jotka reagoivat esimerkiksi kesällä auringonpaisteeseen ja jäähdyttävätilmaa ohjaamalla sälekaihtimia ja markiiseja automaattisesti.

Älypuhelimen voisi nimetä elämän kaukosäätimeksi.

Anssi Vanjoki

Ja kun lämmitysjärjestelmä on tietoverkossa, se voi hellittää lämmitystä jo etukäteen kun tietää sään lauhtuvan tuntuvasti. Samaa tietoa voi hyödyntää esimerkiksi auton lohkolämmitin, joka kytkeytyy päälle sitä aikaisemmin, mitä kylmempää ulkona on.

Siinä ei tarvitse olla kyse pelkästään luonnonvarojen säästämisestä: energia-alan asiantuntijayritys Motivasta arvioidaan, että kaikki taloautomaatiot voivat lohkaista energialaskusta 20–30 prosenttia, kohteesta riippuen.

2. Jääkaapista kodin henkinen pääkaupunki?

Kun kodinkonevalmistaja LG kertoi muutama vuosi sitten tuoneensa markkinoille älykkään jääkaapin (siirryt toiseen palveluun), se oli melkein kuin tuulahdus tieteiskirjallisuudesta.

Älyjääkaapin ajatuksena on, että sille opetetaan, mitä ruokatavaroita omistaja tarvitsee. Kaappi toimii sensorien ja RFID-tunnisteiden (siirryt toiseen palveluun) avulla. Kun kaappi havaitsee tunnisteiden perusteella ruoan olevan vähissä, se ilmoittaa omistajalle.

– RFID-tägien hinta on putoamassa niin alas, että niitä ruvetaan lätkimään joka paikkaan. Silloin mennään siihen, että kaappi todella tunnistaa, mitä siellä on ja mitä ei, sanoo professori Anssi Vanjoki.

Hän kuitenkin lisää, että ostoslistan laativa älykaappi on vasta yksi askel kehityksessä; seuraava on järjestelmä, joka myös tilaa puuttuvat ruokatavarat verkosta.

– Tämäkin on aika suuri yhteiskunnallinen säästö lopulta, kun hyvin suunnitellut järjestelmät ja tehokkaat jakelureitit toimittavat tavarat kotiin ilman, että kaikkien täytyy lähteä moottoritietä pitkin kauppaan, Vanjoki visioi.

3. Se ei välttämättä olekaan vain luksusta

Kun yksi varhaisista älytaloista rakennettiin Varkauteen osana asuntomessuja vuonna 1991, sen rakentamiskustannukset ja energiankulutus ylittivät kaikki arviot.

Toisin kuin neljännesvuosisata sitten, älykoti ei enää välttämättä ole luksus, johon voi sijoittaa, vaan joka voi koitua "normaalia" omakotitaloa halvemmaksi. Näin väittää ainakin kuopiolainen rakennusautomaatioiden suunnittelija Sami Abdelhamid.

Hänen mielestään energiansäästö ja kosteusvahinkojen kaltaisten vaurioiden tunnistus säästää rahaa ja myös kaapeleissa, katkaisijoissa ja sähkömiehen työtunneissa tulee säästöä.

– Jos sen toteuttaa rakennusvaiheessa, älykäs koti maksaa itsensä takaisin 3–5 vuodessa. Tavallinen talo ei maksa itseään takaisin koskaan.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoen mukaan esimerkiksi tekniikka, joka tuottaa tunnistimien avulla informaatiota, on tullut huomattavaksi halvemmaksi.

– Ajatellaan yksinkertaisimmillaan piha-alueella olevaa kirkasta halogeenivaloa liiketunnistimella. Ne olivat olemassa jo vuonna 1991, mutta kustannukset olivat valtavat. Nyt kun menee tarjouksesta ostamaan niin se on alle 20 euroa.

4. Kaikki on muutenkin appseissa

Tänä päivänä älytalot ovat vielä etupäässä teknisesti lahjakkaiden ihmisten kauraa. Mutta sekä Abdelhamid että Vanjoki esittävät, että näin ei tarvitse olla. Vanjoki pitää tässä avaimena älypuhelinta, jota ihmiset muutenkin käyttävät jatkuvasti, ja jolla voidaan hallita kotien älykästä tekniikkaa.

– Älypuhelimen voisi nimetä elämän kaukosäätimeksi. Kaiken kotona olevan, oli se sitten valaistusta tai lämpöä, ohjaaminen älykännykällä on luonnollista, koska laite menee joka paikkaan mukana muutenkin. Tarvitaan vain käyttökohteeseen sopivat applikaatiot.

Myös kännyköiden satelliittipaikannuksen hyödyntäminen kiinnostaa älytalojen kehittäjiä. Kun koti tietää omistajan lähestyvän, se voi vaikka nostaa lämpötilaa etukäteen.

– Sehän voi myös lähettää tietoa, että "nyt olen kotona tavattavissa, tulkaa käymään", Vanjoki nauraa.

5. Turvatekniikka tarvitsee älyä

Kun ottaa huomioon, että länsimaalaiset ihmiset elävät turvallisemmassa ympäristössä kuin koskaan aiemmin, heidän turvattomuuden tunteensa on edelleen yllättävän hyvä bisnes. Professori Vanjoen mielestä turvallisuudenhalu on kulutuksen vähentämisen ohella yksi iso syy siihen, miksi älykäs tekniikka yleistyy kodeissa. Hän kertoo esimerkin:

– Palovaroittimet ja muut kytketään jo nyt verkkoon. Se aika on jäämässä pois, jolloin ostettiin vain yksittäinen palovaroitin rautakaupasta.

Toinen nykyajan esine, jonka jokainen omistaa ja jolle Vanjoki ennustaa eläkepäiviä, on mekaaninen lukko. Hän muistuttaa, että yrityksissä on jo nyt siirrytty kulkulupa-auktorisoituihin älykortteihin. Samat ominaisuudet voivat yleistyä myös kodeissa.

– Kaikki voitaisiin tuoda kännyköihin, joissa on lähiradiotekniikoita, jotka autentisoivat kulkijan. Kännykkä avaa vain ne ovet, joihin oikeus on. Ei tarvitse lähteä lukkosepälle teettämään avainta.

Lisäksi Vanjoki huomauttaa, että nykyaikaiset turvajärjestelmät liikesensoreineen ja verkossa kulkevine tietoineen tuottavat älykkyyttä kodeissa myös muualle kuin turvallisuuteen.

6. Meillähän on tämä "uskomaton ja ainutlaatuinen" järjestelmä

Suomi ei ole älytalojen kehityksen suunnannäyttäjä, mutta meillä on valttikortti, joka nousee esiin asiantuntijoiden arvioissa: etäluettava sähkömittarointi. Tällä hetkellä etäluettavat mittarit älykkäine verkkoineen seuraavat kotien sähkönkulutusta ja välittävät tiedon lähes reaaliajassa sähköyhtiölle.

Mutta voihan verkko toimia toiseenkin suuntaan. Rakennusautomaatioita suunnitteleva Sami Abdelhamid ottaa esimerkiksi Fortumin tarjoaman järjestelmän, joka seuraa energianhintoja ja lämmittää kohteen sen perusteella, mikä on halvinta.

Tavallinen talo ei maksa itseään takaisin koskaan.

Sami Abdelhamid

Ja kun verkko kerran on olemassa, miksei sitä voisi käyttää muuhunkin, kysyy Vanjoki. Turvajärjestelmiin, puheluiden soittamiseen...

– On olemassa verkko, joka toimii osana internetiä, ja siinä sivussa kulkee muutakin kuin tieto energiasta. Toivon, että yritykset ottaisivat järjestelmän innovaation lähteenä, hän sanoo ja kehuu Suomen etäluettavaa mittarointia "uskomattomaksi ja ainutlaatuiseksi" järjestelmäksi.

Sekä Vanjoki että Abdelhamid nostavat esiin joka kodin aurinkoenergian yhtenä sellaisena askeleena, joka kuuluu älytalojen tulevaisuuteen ja jota Suomessa pitäisi edistää. Abdelhamid näkee kodin omat aurinkopaneelit oleellisena osana älytaloa; Vanjoki nostaa perusteluksi yksilölähtöisyyden ja ekologisuuden.

– Aurinkopaneeli on jotain, jonka asentamisesta yksittäinen kuluttaja voi päättää. Ja aurinko on kaikista energianlähteistä ehtymättömimmäksi tunnettu, Vanjoki sanoo.

Lue seuraavaksi